Sieltähän se löytyi vuoden 1966 Kotiliesi lehdestä meidän vanha Tikka!
Tuollaisella opettelin lapsena ompelemaan, ja eikä ollut pelkkää ompelun harjoittelua, vaan sain leikkiä sillä myös. Tuntuu aika isolta luotolta, että äiti antoi leikkiä, hänelle se oli kuitenkin tärkeä kone. Välillä tuli sapiskaa kun olin rasvaillut konetta vähän sieltä sun täältä ja jumiuttanut puolakotelon. Joskus hurauttelin myös näpeille, mutta mitään isompaa haaveria en muista käyneen. Kone oli niin painava, että en jaksanut sitä itse edes pöydälle nostaa.
Äitini oli ammatiltaan aluksi ompelija, ehti olla jonkin aikaa ansiotyössäkin kaupungissa, mutta hänestä tuli kuitenkin maatalon emäntä isän tavatessaan. Ompelua ei kuitenkaan lopettanut, teki meille lapsillekin koko ajan vaatteita ja muita kodin ompelutöitä. Katselin juuri että vielä 7. luokan luokkakuvassakin minulla on äidin ompelema plyysipusero päällä.
Tikka palveli monta kymmentä vuotta, mutta meni lopulta vaihtoon kaikkensa antaneena.
Muokattu: Muistin että jossain on valokuva kun pikkulikkana räpellän konetta, ja löytyihän se, vanhempieni albumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti