Paljon hyvää

Löysin kirpputorilta Pirkka-lehden joulunumeron vuodelta 1969. Ja kun Pirkka on K-kauppiaitten julkaisu, on lehdissä paljon ruokaan liittyviä mainoksia.

Tässä lehdessä kannustettiin tulemaan jouluostoksille K-kauppoihin, ja oli tehty valintaa helpottamaan tavaraluetteloita kuvineen ja hintoineen eri elintarvikeryhmistä.

Erityisen kiinnostava on makeisryhmä.

Toinen toistaan kauniimpia pakkauksia, mihin on jäänyt nykyään satsaus kauniisiin makeiskääreisiin? Näitä kun syö jo pelkillä silmillä. Ei mikään ihme että makeislaatikot säilytettiin.

Huomatkaa vekkuli käsinukketonttu maha pulleana, ja tuo perinteinen tonttulakki täytettynä karamelleilla. Sellaistakaan ei enää myydä.

Lähdin katselemaan Finna palvelusta millaisia makeispakkauksia museoiden kokoelmista löytyy. Turun museolla on vapaasti jaettavia kuvia, tässä sieltä jokunen herkkupala, 60-70-luvun namikääreitä.

Kuvat: Turun museokeskus

Tämä kuva on Lappeenrannan Tapuli tavaratalosta joulunalusaikaan v. 1974. Otin tämän siksi kun kuvassa näkyy tuttuja Chymoksen Marianne raitapurkkeja. Menevät monilla sekaisin Aarikan Riemuraitapurkkien kanssa, ja kirpputoreilla näkyykin aika villiä hinnoittelua kun Chymoksen purkkeja myydään Aarikkana.
Ja katsokaapa savukkeiden sijoittelua, siellä ovat kuin mikä tahansa tuoteryhmä, vieressä makeiset ja lastenruuat!

Kuva: Lappeenrannan museot, kuvaaja Aarne A. Mikonsaari.

(Jouluisia makeisia ja pakkauksia voi etsiä Finnasta hakusanoilla joulumakeiset, joulupakkaukset. Hakuehtoihin kannattaa ruksata esine ja/tai kuva riippuen mitä haluaa nähdä.)

Näiden kuvien myötä oikein herkullista viikonloppua!

Makeistehdas Seres

Löysin kesällä metallijätteistä Monpensier peltirasian, joka on turkulaisen makeistehdas Sereksen. Mitkään kellot eivät soineet päässä tästä Seres-nimestä, joten piti ottaa selvää, milloin se oikeastaan on ollut toiminnassa.

Seres on perustettu 1917, ja sen kuuluisin ja edelleen hengittävä tuote on vuonna 1928 myyntiin tullut Sisu pastilli. 60-70-luvuilta jotkut saattavat muistaa Sereksen Pingo salmiakin ja Tessi hedelmäpastillin.
Vuonna 1975 Seres myytiin Rettingille, joka lopetti tehtaan ja kaikki sen tuotemerkit Sisua lukuun ottamatta. Sisun valmistusta jatkettiin Merijalin nimissä.
Tiesittekö, että nykyään kun Sisu kuuluu makeisjätti Cloettalle, Sisut valmistetaan Italiassa?

Sisun vanhalla fraktuuralla kirjoitettu logo on kääntynyt nykyajan lapsilla muotoon "Gifu."

Oma poikanikin tavutti kaupassa aikoinaan sujuvasti Gifua, kunnes kerroimme että siinä lukee oikeasti Sisu.

Kuvat: Turun museokeskus

Muistojen makeisrasiat

Olettehan jemmanneet kaikki makeisrasiat, jotta lapsemme ja lapsenlapsemme pääsevät ihailemaan ja keräilemään niitä viidenkymmenen vuoden päästä? Eikö?
Voin tunnustaa, etten ole säilyttänyt ensimmäistäkään. V. 2012 Fazerilla oli pahvinen vanhalla kuvituksella tehty Muumirasia, jonka aioin säilyttää, mutta sekin tuli kyllä muutossa viimeistään heitettyä pois. Ja ei minusta nykyään rasiat ole niin kauniita, että kannustaisi säilyttämäänkään...

Mutta ihaillaan ja keräillään me nyt näitä lapsuutemme rasioita, niitä löytyy vielä paljon, silloin kun ei ollut kertakäyttökulttuuria, ja rasioiden kauneuskin toista luokkaa.

Fazerin isoista hyväkuntoisista pahvisista suklaarasioista saatetaan pyytää ~15euroa, ihan sellaisiin summiin en kuitenkaan taivu.

 Tämä ehkä äitienpäiväksi markkinoitu suklaarasia maksoi 4.50eur.

Ja fiksusti hintalappu oli kiinnitetty yhdestä kulmasta reunaan, joten sen sai poistettua pintaa pilaamatta. Annoin kassallakin positiivista palautetta asiasta, tarrallinen hintalappu oikeasti voi pilata tuotteen, kun sitä ei saa huokoisesta pinnasta pois nätisti. Eikä tällaisessa rasiassa asiaa kyllä auta yhtään, vaikka tarra olisi liimattu takapuolelle. Joskus jää jotakin ostamatta ihan tämän ongelman takia.

Roskiksistakin löytyy silloin tällöin rasioita, tässä kaksi SOK:n Pandan kaunokaista.

Lapsena minulla oli juuri tämä rasia!

Säilytyin siinä nukketalon nukkeja ja tarvikkeita.

Rasia voisi löytyä kotoa vintistä, mutta ei ole vielä osunut silmiin.

 Samettimaista pintaa jäljittelevä rasia on sisältänyt tryffelikonvehteja.

Erityisen koristeellinen rasia, en ole koskaan aiemmin nähnytkään.

Hieno, kuin korulipas.

 Pohjassa etiketti kertoo rasiassa olleen Tahiti suklaakonvehteja.

Hellas Juhlasuklaa 1950

ELKA:lla on facebookissa Suklaajoulukalenteri, jossa esitellään päivittäin eri makeistehtaiden mainoskuvia tai makeiskääreitä suklaista. Vanhoja nostalgisia.
Pääsee katsomaan ja seuraamaan ilman facebook-tiliä, linkki tässä.

Kalenterissa luukku 6 oli myös tämä Hellaksen Juhlarasia.

Löysin kesällä peräti kaksi rasiaa kerralla. Kummankin sisällä oli ompelutarvikkeita, lankoja sisältänyt maksoi 3eur, ja nappeja sisältänyt 5eur.

Rasian takana lukee: "Tämän tuotteen on suklaatehdas Hellas valmistanut 40-vuotisen toimintansa muistoksi. Huhtamäki-Yhtymä Oy"
Hyvä rasia sinänsä, että tietää tasan tarkkaan milloin ollut myynnissä.

Kotiliesi 1950

Roskiksesta taas löytö

Metallilipas koristeltu antiikin aiheilla.

 En tunnistanut, ja luulin ensin korurasiaksi.

Kannessa on raha-aukko ja kantokahva.

 Lukollinen, avain tosin puuttuu.

Onneksi pohjassa on jäljellä tarkemmat tunnistetiedot.

 Milloinkohan makeaa rahalipasta on myyty ?

 

  

Kuva: finna.fi

Finnasta löytyy toinen Hellaksen suklaalipas,

 sille vuosiluvuksi on annettu 1974 ja nimenä on säästölipas.

Lienee tehty samoille suklaakonvehdeille kuitenkin.

 

Se aito Suklaapilvi

Anttila Säästökirja maaliskuu 1986

Nykyään on myynnissä kuulema 80-luvun herkkutuuttia päivitettynä, Suklaapilveä. Tämä on kuitenkin ainakin minulle se aito Suklaapilvi, jossa paksu suklaakastike oli isona lammikkona tuutin keskellä. Tulikohan silloin kiintiö jo täyteen, nimittäin näin aikuisena en pidä enää ollenkaan suklaajäätelöstä tai -kastikkeesta.

Muita jätskiherkkuja tuohon aikaan oli Super Pinkki, jonka kuorrute räiskähteli suussa. Oikein 80-lukulainen väritystä myöten. Muru Eskimo oli silloin uutuus ja Kingis.

Aikaisemmaksi taisi mennä Pauligin Topsy-tuutit ja Jolla, jossa jäätelö oli vohveliveneessä. Äkillisiä vieraita varten pakastimessa pidettiin Valion jäätelökakkua, joka oli pakattu styroxlaatikkoon. Ja tietysti joka kesään kuului oman maan mansikat ja vaniljajäätelö!

Jotakin oikein hyvää.

Fazerin klassikkopussin mainos v. 1969.

Tämähän on vanha makeissekoitus, jo 30-luvulta, mutta karkkilaadut ovat vaihdelleet vuosikymmenten kuluessa. En muista vihreää Havad -karkkia mikä tässä on. Luultavasti sama karkki kuin myöhempi nimi Hawaiji.
Muistatteko muita makuja ? Netistä löytyi mainos 70-luvulta jossa oli Kino ja Alfa, en kyllä muista niitäkään.

Samat maut miellyttää nyt kuin lapsenakin: Jääkarhu, Lakta ja Rex.
"Pahimmat" Geisha ja Tosca.

Jaah, pitäiskö käydä ostamassa, todella harvoin enää näitä syön. Pussi on aika kallis....ja turhan iso.

Suklaarasioita ja muita ostoksia

Ennen säilytettiin kaikki pakkausmateriaali käytettäväksi uudelleen, meillä mummo oli oikea hamsteri säilyttämään käytetyt likaisetkin kääreet, pussinsulkijat ja narunpätkät.
Kaikki laatikot jemmattiin tietysti tarkasti ja niihin kauneimpiin, konvehtirasioihin, säilöttiin aarteet...valokuvia, kortteja.

Rasiat olivatkin kauniita ja kestäviä, kovasta pahvista ja joskus jopa kankaalla päällystettyjä.
Rasian päällä oli usein viimeisenä silauksena kangasrusetti, eli olivat valmiiksi jo kuin lahjapaketteja. Kyllähän semmoisia vei mielellään tuliaisiksi. Kylään ei juuri menty ilman pientä viemistä.
Nykyään suklaarasiat ovat aika rumia...mitä niitä edes säästelemään...
 

 Hellas valikoituja suklaakohvehteja 340g.

50cent.

 

 

 

 Chymos Tunturit suklaakonvehteja 405g.

70cent.

 

 

 

 Sarpanevan Senaattori (1968-1981) juomalaseja (viini?), 2eur/kpl.

 Oikein hyvät pitää kädessä. 

 

 

 

 

 Plastex Mustikka -sarjan purkki, uusi, 2eur.

 

 

 

 

 

Wirkkalan uudet Solaris (1975-1995) jälkiruokamaljat 4kpl,

 koko pakkaus vain 5,90eur !

 

 

 

Iittalan lasikortti Tulppaani (1995), Heljä-Liukko Sundström.

Ei ihan meikäläisen tyyliä,

mutta "kun halvalla sai", 3eur.

 

Viron herkkupaloja

Viron matka merkitsee monille edullisten alkoholijuomien kärräämistä kotimaahan. Nyt on hiljakseen nousussa viinarallin rinnalle myös karkkiralli, kiitos Suomen makeisveron.
Ja mikäs on ostellessa edullisia makeisia, onhan Virossa niin hyvä makeistehdas: Kalev.

Ostettiin monenlaista Kalevia tuliaisiksi, ihania makuja, hinnat tuntui niin hassun alhaisilta !
Esim. täälläkin myytävä Kalev valkosuklaalevy 95g riisillä ja mustikoilla maksoi vain 0,95e.(Prisma.)



Kuva: www.kalev.ee

Praliinikonvehti Maiuspala (=herkkupala) on ollut Kalevin valikoimissa vuodesta 1956 ja se on yksi Viron rakastetuimmista makeisista.
Konvehdin kerrotaan olleen myös Leonid Brežnevin puolison lempiherkkua, ja sitä vietiinkin rouvalle tuliaisiksi silloin kun Viron sosialistisen neuvostotasavallan edustajat pääsivät vierailemaan Kremlissä.

Kannen valokuva on 70-luvun lopulta, mutta mysteeriksi on jäänyt tytön henkilöllisyys, kuka hän on ?

Makeisen 55-vuotispäivän kunniaksi rasian ulkonäköä päätettiin hiukan päivittää, kuitenkin niin että makeishyllystä löytäisi edelleen helposti sen tutun suosikkinsa.

 Rasia näyttää nyt tältä, ei paljon eroa vanhaan,

 kuvassa on hyvä retrotunnelma.

 (Ja nyt ei näytä siltä, että tyttö olisi syömässä tipua.)

 

Sopivaa tyttölasta etsittiin Kalevin järjestämällä kansikuvakilpailulla,

 ja valituksi 1200:n lapsen joukosta tuli 5-vuotias Sonja Valgamaalta.

 

Ja se maku...ovat todellakin herkkupaloja!

 

 

 

Merkkari is back

Hyvä Fazer, merkkari aidolla maulla tulee takaisin !

 

Mix-pussissa on vuoden 1973 alkuperäisillä resepteillä valmistettuja

salmiakki-, hedelmä- ja kolalantteja.

Kaupoissa helmikuun alusta.

Slurps !

 

Kuva ja info: fazer.fi

Levyllinen makeaa

Kuvassa ei ole LP-levyjen kansia vaan makumuisto 80-luvulta.
Muistuuko ja maistuiko ?

LP purukumi, nimeltänsä Chupops.

Äänilevyn muotoinen ja näköinen purukumi oli pakattu pahvisiin "levyn kansiin" (7,5cm x 7,5cm), näköispainokseen oikeasta LP:stä.
Takana vielä aina joku hittikappale (sanat) kyseiseltä esittäjältä,
esim. Abbalta Super trouper.

Purkat toi maahan v. 1981 USAsta purukumitehdas Amurol, sarjaan kuului täällä kahdeksan numeroitua minilevyä.

Hauskaa että olen säilyttänyt kotelot, tuoksuvatkin vielä sisältä purkalta !
Jatkan säilyttämistä. Keräilyjuttuja.

Lisää näistä purukumeista amerikkalaisella Chu-Bops -sivustolla.  Siellä purkkakotelot vaikuttavat olevan aikasta HOT.

Maistuu niinkuin pusu

Kuva: fazer.fi

Vuoden 1975 uutuustuote Susu, silloin suklaatankona myyty, on nyt pätkitty pussiin.
Telkussa on pyörinyt nostalginen mainos Susu lauleluineen: "Susu maistuu niinkuin pusu, jonka antaa paras ystävä."
Sen voi katsoa myöskin Youtubesta.

Susua on kuitenkin irtokarkkilaareissa ollut myynnissä jo pitkään.

Markalla monta merkkaria

Kuva: fazer.com

Merirosvoraha on Suomen legendaarisin irtokarkki, ja sehän tulee myöskin 70-luvulta, niinkuin kaikki parhaat jutut !
Chymos aloitti tuon irtokarkkibuumin ykköskarkin valmistuksen v. 1973. Uutuustuotteen suuri suosio yllätti valmistajan, eikä tuotetta tarvinnut sen enempiä mainostaa, vaan kuluttajat (lapset, teinit) löysivät sen ilmankin.
"Kolikon" koko oli alkuaan suuri, halkaisija peräti 3,5cm. Se olikin iso lätty lapsen suuhun kerralla laitettavaksi, mutta ei sitä oikein saanut palasiksikaan. Imeskeltävää riitti.
Merkkarin kokoa jouduttiin myöhemmin pienentämään pariinkin otteeseen kun raportoitiin tapauksesta, jossa lapsi oli tukehtua karkkiin.

Vuonna 1993 Fazer osti Chymoksen ja merkkaritkin menivät sinne. Hedelmä-merkkareita Fazer ei enää valmistakaan.
Ei nuo nykyajan merkkarit vaan maistu enää samalta....

Pitäisiköhän kokeilla näitä AITOJA merkkareita, kun luvataan, että on sama maku kuin 70-luvulla.

Oman kylän ainoa kauppa oli sopivasti koulumatkani varrella ja kymmenen pennin merkkareitahan sitä piti usein poiketa ostamaan. Ihan parhaita, vaikka hedelmä-merkkareitakin saattoi pussiin jokunen välillä valikoitua. Ruskeisiin paperipusseihin.
Salmiakin "nälkä" meni ohitse kyllä jo muutaman karkin jälkeen, ja loput piti säästää myöhemmäksi.
Jännä etten muista mitään muita irtokarkkeja tuosta kaupasta, vai olikohan muita siellä ollenkaan.

Lue täältä tarinat Fazerin Salmiakkisista vuosikymmenistä.

Lisää nostalgisia salmiakkisia makumuistoja salmiakkipakkausten kuvien kera Jukka Annalan kirjassa Salmiakki.

Muistatko esim. näitä vanhempia ja uudempia, Hopeatoffee pötköt, Diggiksen, salmiakki Pastirolin, Salmiakkipuikot (raekaramelli), Salmiakki-Patun (ärrältä), Aku Ankka salmiakkipurukumin ?

Pienet sievät

Söpöläiset piti ostaa maustehyllyä koristamaan. Mausteineen päivineen.

Taitavat ajoittua 60-luvun puolelle ?

 Lehtikuvassa (Kodin kuvalehti) v. -73 Paulig mausteet oli jo lasipurkeissa.

Kotiliesi 1976

Paulig valmisti silloin ennen ruokapakasteita ja jäätelöitäkin, vuoteen 1987.

Kuvassa tuttuja lapsuuden jäätelöherkkuja. Nam !

Maukasta synttäriä !

FAZER 120 vuotta

Joidenkin tuotteiden "syntymävuosia":

Pihlaja 1895
Kiss Kiss 1897
Mignon 1896
Fazerin Sininen 1922
Fazer Salmiakki 1938
Oululainen Jälkiuunileipä 1947
Oululainen Hapankorppu 1955
Fazer Dumle 1960
Fazer Geisha 1962
Fazer Paahto 1966
Fazer Marjapiirakka 1971

Lisää historiaa tiedonnälkäisille Fazerin nettisivuilta.

Ja käykääpä katsomassa mainio mainosfilmi vierailusta Fazerilaan,
filmi on vuodelta 1966,
löytyy Elävästä arkistosta.

Fazer namurasia

Kirppiksella oli ns. romulaatikkoon nakattu  Fazerin peltinen karkkirasia,
 hintaa oli 1 euro.

Ajattelin, että voisi olla aika vanha, ei olleet tuttuja karkkeja nämä Montpensier namut.
Hyväkuntoinen rasia, pinnassa vain nuo näkyvät pari naarmua.

Tämä kyseinen purkki numero 3821 (numero lukee pohjassa),
 oli markkinoilla v. 1949 - 1957.

Montpensierit olivat pieniä hedelmänmuotoisia sokerimakeisia
 ja tuotannossa ainakin jo v. 1908.
Tuotanto lopetettiin 1967.

Tiedot sain Fazerin kuluttajapalvelusta.

Suut makeaksi

Lukijatoiveena vanhoja makeis/keksi/jäätelömainoksia.

1972



1971

1975

1968

1969

1962

1969

1969

1968

1962

1968

Kesällä -76 syötiin Lumiukkoa.

Kaikki kuvat on Kotiliesi- lehdistä.