29. heinäkuuta 2010
Tuunattu
28. heinäkuuta 2010
Nansot
Eilen piti lähteä kaupungille ostamaan saumuriin neuloja, niin parit kirpparit ehti katsastaa samalla myös.
Lahdesta löytyy retroilijalle hyvä kirppis Sozo (ma - pe 10 - 18, la 10 - 14)
Kulmakatu 5, Lahti. Puh. (03) 781 1044 , jossa on oma nurkkaus retrovaatteille (sekä kenkiä laukkuja.) Ja mikä parasta, hinnat on kohtuulliset, esim. mekot 2-5e.
Samoin verhoja löytyy usein 3e hintaan.
27. heinäkuuta 2010
Koulunostalgiaa
Kouluopetuksessa opetusvälineinä käytettyjä opetustauluja on kutsuttu monilla nimillä:
opetustaulut, opetuskuvat, koulutaulut, kuvataulut, havaintotaulut, seinätaulut, seinäkuvat.
Opetustaulut tulivat Suomessa yleiseen käyttöön kansakoulun myötä 1800-luvun lopulla.
Ne olivat kuitenkin aluksi niin arvokkaita ettei köyhimmillä kouluilla ollut niihin varaa. Ensisijaisina hankintoina pidettiin harmoneja ja helmitauluja.
Valtaosa tauluista oli kotimaisia ja niitä tekivät arvostetut asiantuntijat ja tunnetut taiteilijat ja kuvittajat.
Suosittuja olivat Ebba Masalinin mustapohjaiset kasvitaulut, sarjasta otettiin useita painoksia ja sitä myytiin vielä 1960-luvulla.
Hugo Simberg teki ainakin yhden taulun, ruttoa kuvaavan.
Opetustaulujen myynti-ikä oli varsin pitkä, monesti yli puoli vuosisataa. Suosikeista otettiin uusintapainoksia.
Käyttö opetustarkoituksessa alkoi pikkuhiljaa hiipua 60-luvulta lähtien, uusien audiovisuaalisten laitteiden myötä.
Varmaan koulukohtaisia eroja oli kuinka pitkälle niitä käytettiin.
Veikkaan että omassa pienessä kyläkoulussa niitä jossain muodossa käytettiin sen loppumetreille, koulun toiminta loppui muutamia vuosia sitten.
Olisi kiva kuulla, jos jollakulla on tietoa, että niitä vielä opetuksessa jossain koulussa on !
Muutamat kuvat on jääneet kyllä niin vahvasti mieleen omasta koulusta, parhaiten uskonnolliset ja maantieteelliset taulut, esim. Jeesus ristiinnaulittuna ja sademetsää esittävä taulu.
Taulut säilytettiin varastossa samanlaisessa telineessä kuin kuvassa alla ja luokkahuoneessa ne
Nykyään koulutaulut ovat keräilytavaraa ja antiikkiliikkeissä sellaisesta saa maksaa jo ihan mukavia summia.
Voisin ostaakin jonkun (mielellään noita mustia kasvitauluja) jos muutamalla eurolla tekisi löydön, vaan eipä niitä liiemmin kirppareilla ole näkynyt.
Samaan ”koulumuistosarjaan” luokittelisin biologian tunneilla lasikaapista esiin otetut täytetyt pieneläimet, orava, lumikko, linnut jne.
Yleinen yökötyksen aihe oli myös lasipurkkeihin johonkin nesteeseen säilötyt käärmeet, sammakot ym. matelijat.
Voi aikoja !
Kuvat ovat Pihlajaveden ala-asteen kotisivuilta, josta löytyy todella kattava kuvasarja eri aiheisista koulutauluista.
Lisätietoa aiheesta saa myös Sari Savikon kirjasta Muistojen koulutaulut.
Koulutauluista painettuja julisteita saattaa olla joissain museokaupoissa myynnissä, ainakin Helsingin kaupunginmuseossa on ollut.
23. heinäkuuta 2010
Mitäs tänne ?
Kolme pussilakanaa ja verhot. Päällimmäinen kangas on Finlaysonin Lotusta, vuosi 1975.
Muoks* Täkki jäikin parvekkeelle koko talveksi sään armoille ja keväällä kun siivosin parvekkeen taas kesäkuntoon, otin täkin ja vein Konttiin. Siellä se näytti menneen kaupaksi 2,50e hintaan.
Tanskalaista Erik Koldin Sally-sarjaa löytyi iso pullansäilytyspurkki kierrekannella.
Vetoisuus varmaan 5 litraa.
Ostin mieluummin "vain" tanskalaista retroa, kun vieressä oleva Plastexin peruskulho maksoi kolme kertaa enemmän.
Suomeksihan näihin on nuo sisältötekstit painettu; voita, kahvia, pullia, teetä, sokeria.
Mainostan samalla ompelublogiani, kun uusiakin lukijoita on tullut, sieltä voi pongailla mm. vanhoja kankaita joita ei täällä välttämättä ole näytetty, jos ei ompelujutut kiinnosta. Muutakin 70-luku -asiaa ompeluun liittyen sieltä löytyy.
19. heinäkuuta 2010
Käsityöt kunniaan !
Tosiaan kolme kansiollista 70-luvun kässälehtiä tuli taannoin kotiin kirpparilta kannettua, ja onhan niitä mielenkiinnolla tutkittu.
Suuri Käsityökerho -lehden ihka ensimmäinen numero keväällä 1974.
Lehden pääkirjoituksessa kerrottiin kolme syytä miksi lehti perustettiin:
-hinnat ovat nousseet huikeasti, myös valmisvaatteiden. Jokainen itsetehty vaate on suoranaista säästöä.
-aika on kiireistä, hyvä keino rentoutua on neuloa tai ommella.
-käsitöiden tekeminen on hyödyllinen, terveellinen ja hauska tapa viettää vapaa-aikaa.
Lehti menestyi heti todella hyvin, syksyyn mennessä kerholaisia oli jo 80 000.
Lehdessä oli sekä kotimaisia malleja että saksalaisen lehden aineistoa.
Lehden nimi muuttui Suureksi Käsityölehdeksi 1993.
Ja edelleenhän lehti on markkinoilla.
Mummolle lehti tuli 70-80-luvulla, hän ei ommellut ollenkaan, mutta virkkasi paljon. Lehdessä olikin enemmän neulonta/virkkausohjeita kuin nykyään.
Ja ompelukaavat ei olleet kaikki valmiina kaava-arkeilla, vaan niitä piti itse ruudukon avulla suurennella. Tähän onkin tyssännyt muutaman mallin teko, en kertakaikkiaan jaksa sitä suurenteluhommaa.
Ehkäpä jossain vaiheessa tyrkkäsen tännekin muutaman ohjeen.
Kuvia lehdistä:
Lehti järjesti useita lukijakilpailuja, ken tekee parhaat pipot, essut, palapeitot, kaulakukkarot, vauvanvaatteet...
Kuvan lastenvaatteet on sellaisen kilpailun satoa.
ylimääräisestä kappaleesta pääsin helposti eroon huutonetissä : )
15. heinäkuuta 2010
80-luvun kynnyksellä
Äkkiä sitä sitten muoti, tavarat ja ilmiöt muuttui kun lähestyttiin 80-lukua.
Masentavaa katseltavaa jo vuoden 1979 Anttilan luettelo. Enää ripaus värikästä 70-lukua jäljellä.
Minulla on myöskin 1977 kuvasto ja se on ihan täyttä retroa vielä kannesta kanteen.
12. heinäkuuta 2010
Ei ilman kirppuja tänäänkään ; )
Lähdin Lindexille katsomaan/ostamaan niitä uutuus Muumipaitoja, Muumit löytyi sekä juuri tänään tullut autopaita. On ihan ohutta puuvillaa, jossa elastaania mukana, saas nähä miten kestää pesuja.
Kun ei viikkoon ole paikallisia kipputoreja kiertänyt, niin pitihän se poiketa.
Kaupoissa on sitä paitsi ihanan viileää nyt kun ilmastoinnit surraa täysillä !
Veikeä pupujussi tyynyliina, PMK:n oranssia piparkukkaa (1973)
ja vihreä pieni verhokappa.
Plastexin omppua, 5 jälkiruokakippoa ja kulho, yht. 2e.
Aika hyvässä kunnossa, parissa kipossa ompuissa kulumaa.
11. heinäkuuta 2010
Kesällä
Korkeasaaren riikinkukko innostui hurjaan soidintanssiin, tyttökana (etualalla) ei vaan välittänyt pörhentelijästä ollenkaan.
Oli muuten eka kerta kun näin riikinkukon sulat pystyssä !
Kävimme myös Sealifessa, joka olikin ihanan viileä keidas hellepäivään. Lumoava vedenalainen maailma. Kalojen kauneus voi mykistää.
Perhelomalla en viitsi hirveästi könytä kirppareita, mutta yhteen on PAKKO päästä, nimittäin Hietsun kirpparille.
Sieltä ostin omenakankaisen pöytäliinan ja PMK:n kukkakangasta 70-luvun alusta.
Oli niin hyväkuntoinen ruusupurkki, etten voinut vastustaa ! 3e.
Yhdellä maalaiskirpputorilla matkalla mummilaan, olisi ollut vaikka mitä sopuhintaan, jotain ostin mutta paljon jätin sinne. Tuollaisilta maalaiskunnan kirppiksiltä löytää takuuvarmasti vanhoja juttuja.
Pehmoinen chenillekankainen pyyheliina ja käyttämätön Tampellan pellavapyyhe "Leivinliina".
Made in USA. Yllättävä valmistusmaa.
EDIT* Kankaan suunnittelija otti minuun yhteyttä ja kertoi kankaan olevan Apu-lehden/Helsingin Taidevärjäämön verhosuunnittelukilpailuun suunniteltu vuonna 1974.
Sitten kuvassa tuollainen vihreä peruslakana ompeluksiin.