Eläinjuna

Näitä kumieläimiä keräsin ennen, vaunuja ja eläimiä sekä pyörällisiä eläimiä. Sitten niitä oli sekalainen sakki, osalla ei omaa vaunua jne. Myin pois seuraavalle, jotenkin tuntui että en halua säilyttää.
Nyt niitä ei ole näkynytkään kirppareilla ainakaan pariin vuoteen kunnes eilen kokonainen juna. Veturi ja kolme vaunua muodostaa siis yhden lelun.
Lelu on Infan maahantuoma ja ajoittuu 80-luvun alkupuolelle.
Ja yllättäen poikakin innostui "leikkimään" junalla :)

Maksoin junasta 2eur, taas oman kylän kirpparilta josta onkin nyt löytynyt paljon kivaa ja hinnat kohdillaan. Sinne on tullut uusia työntekijöitä, ja selvästi saatu paremmin ja parempaa tavaraa esille ja kiertoon.

Kaviokenttien Lasse Viren

CHARME ASSERDAL 1973-2002
kuva: travmuseet.com

70-luvulla pääsi idoliksi ja lehtien ihailijakuvaan, sekä sai oman fan-clubinsa muutenkin kuin olemalla joku poptähti. Olemalla vaikkapa vain hevonen.

Charme Asserdal oli 70-luvulla jokaisen heppahöperön unelma, jonka kuvia liimailtiin ahkerasti vihkoihin. Ravitamma veti raviradat täyteen väkeä ja suomalainen raviurheilu nousi hetkessä maailman tietoisuuteen. Charmea, moninkertaista Euroopan ennätystammaa ohjasti Heikki Korpi.

Charme oli vahvasti päijät-hämäläinen. Kärköläläiset Anne ja Erkki Haapiainen ostivat sen Tukholman varsahuutokaupasta v. 1974 ja heidän kauttaan tamma päätyi Timo Evelle Nastolaan. Charme kilpaili Villähteeltä käsin ja vietti viimeiset aikansa Orimattilan Hevoskylässä. Tamman hoitajana oli nykyisin Asikkalassa asuva Irmeli Lehtioksa.

Viimeisen leposijansa Charme on saanut kotiradaltaan Lahden Jokimaan ravikeskuksen pääportin edestä. Erikoinen ja vaikuttava kunnianosoitus aikansa supertammalle.

 

Elävä arkisto on mainio paikka muistuttaa mieliin myös Charmen tähtihetkiä, katsokaapa vaikka millaisella mediamylläkällä hevosta lastattiin lentokoneeseen Pariisiin kilpailuun.
Suora linkki Charmesta kertoviin ohjelmiin tässä.

Scandiaa laatikossa

Vaikka Scandia aterimia meillä onkin jo paljon, niin aina yritän pongailla lisää, ja varsinkin puuttuvia osia.
Löytö tuli tehtyä oman kylän rupuskakirpparilta tällä kertaa. Ja eniten kiinnosti pienet lusikat joita minulla ei ollut ennestään kuin 1kpl.

Laatikossa on neljä veistä, kolme isoa lusikkaa, yksi haarukka ja viisi pikkulusikkaa. Olisipa vielä laatikko ollut sarjaan kuuluva mutta ei ole.
Hintana 10 euroa. Ihan jees, alle euron kipale.
Tuo ruokalusikka on niin syväpesäinen ja iso että käytän niitä ruuanlaitossakin, ja haarukalla muussaa pienen perunasoseen hetkessä.

Scandia, suunn. Kaj Franck, tuotannossa 1952-89 Sorsakoski/Hackman

Heräteostos

Lauantaina kävin ensimmäistä kertaa tänä kesänä torin autokirppiksellä, ja kun muuta ostettavaa ei ollut tuli heräteostoksena valaisin.
Siis yhtään valaisinta ei tarvita, mutta ajattelin että tätä voisi vaihdella välillä muiden kanssa. Meillä on kaikissa makuuhuoneissa retrovalaisimet ja muualla sitten uudempaa.
Mukavaa että lampusta löytyy valmistaja, se on aina plussaa, ARIS. Vihreä osa muodostaa neliapilan muodon.
Nykyään 70-luvun tavara on hinnoiteltu jo monesti niin korkealle että aina ei edes viitsi kysyä hintoja, kun jotenkin arvaa että on kuitenkin niin kallis. Mutta lampusta pyydetty 5 euroa yllätti positiivisesti.

ARIS on hyvinkin tuntematon, en ole löytänyt siitä mitään tietoa, mutta valaisimia on tehnyt paljon markkinoille. Esim. Anttilan tuoteluetteloista löytyy usempi malli pöytälampuista alkaen, laitoin tähän kaksi riippuvaa suosikkiani.
Muoks* Aris=Arisuo Oy, täältä lisää tietoa.



Pipari-kattovalaisin

Revontuli-kattovalaisin

Anttila tuoteluettelo syksy-talvi 1975-76

Hei me puretaan taas

Tuttua puuhaa Lahdessa, taas puretaan iso osa korttelia ihan kaupungin keskustasta.

Rakennus oli aikanaan Suomen Yhdyspankin Lahden pääkonttori plus muuta myymälä ja -toimistotilaa, rakennetttu v. 1977, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila. Siellä oli mm. pukinetalo Niku, josta ostettiin usein vaatteita, erityisesti on muistissa Luhdan keltainen toppapuku.

Katolla oleva "laatikko" on kuin irtonainen osa, jalustalle vain nostettu. Varsinkin toiselta kantilta katsottuna erityisen ruma mielestäni. Yhtenäistä tummaa tylsää ikkunanauhaa. 

Pankkisali joka sijoittuu tuohon etualan lasiseinään, oli taas erityisen komea ja valoisa. 70-luvun pankkirakentamista parhaimmillaan.
 

Laatikko-osa on mykistävän massiivinen, kuva otettu 4.7.2015

 

Ihan mukisematta ei rakennuksen purkamista aloitettu. Lahden kaupunginmuseo on pontevasti ottanut kantaa aina näihin purkamisiin, ja tällekin haluttiin tehdä perusteellinen kuntoselvitys. Rakennuksen kun kerrottiin vain olevan huonossa kunnossa. Kuntoselvitystä ei koskaan tehty. Ristiriitaista asiasta tekee vielä se että siellä oli joku purkaja tokaissut lehtihaastattelussa talon olevan vahvaa tekoa, olisi kestänyt ainakin 300 vuotta!

Paikalle rakennetaan 8-kerroksinen asuintalo, katutasoon liiketilat.

Pankkisali avajaistunnelmissa, siitä kertovat lahjakukkakorit

 sekä opastaulu, jossa neuvotaan mistä lähtee tutustumiskierros.