Mustankallionmäellä
Vesitornin kyljessä törröttää kohti taivasta 60-luvun alkupuolella valmistuneita kerrostaloja.
Yhteen alueen taloista liittyy Suomen historiassa kait ainutlaatuisin rakennussortuminen.
Pitkäperjantaina
12.4.1963 n. klo 22 juuri harjakorkeuteen ennättänyt
Asunto Oy Lahden Säästöhuipun 9-kerroksinen lähes 30 metrinen talo sortui sekunneissa matalaksi sora-, lauta- ja rojuläjäksi. Talossa piti olla harjakaiset pääsiäisen jälkeisellä viikolla, vesikaton puutyöt oli suoritettu loppuun ja peltityöt aloitettu. Sisällä sisustustyökin oli päässyt hyvään vauhtiin, mm. vesi-, viemäri- ja lämpöjohdot vedetty, huoneistojen väliseinien muuraus suoritettu ylimpää kerrosta lukuunottamatta ja ikkunoiden/ovien karmit osittain kiinnitetty. Muuttovalmis talo olisi ollut loka-marraskuussa.
Henkilövahingoilta vältyttiin, onni onnettomuudessa oli tuo tapahtuman kellonaika (ja pyhäpäivä), mutta samana päivänä sisällä oli kuitenkin väkeä hommissa käynyt. Halkeamia ja pintavaurioita havaittiin pari päivää aiemmin talon pohjakerrosten pystyrakenteissa ja hoitotoimenpiteinä suoritettiin piikkauksia ja betonin paikkauksia, sekä tukemista puisin tuin, viimeiset tuet asetettiin n. 2 tuntia ennen sortumaa. Lehtitiedoissa lämmittäjän kerrotaan poistuneen talosta vain 10min. aikaisemmin.
MUTTA betonin jäätyminen osassa I-kerroksen seiniä huomattiin kuitenkin jo tammikuun alussa (määrättiin jälkilämmitettäväksi), hälytyskellot eivät vielä soineet, eikä muita alaosan rakenteita ilmeisesti ymmärretty tutkia saman vian varalta, eikä rakennustyötä keskeytetty.
Erikoinen tapaus oli ykkösuutinen tiedotusvälineissä monta päivää ja veti paikalle paljon yleisöä, kauempaakin bussilasteittain.
Onnettomuuden syytä tutkittiin perusteellisesti monella taholla, rakennussortumatoimikunta tilasi tutkimuksen VTT:ltä.
Tapahtunut oli liian raskas taakka rakentajayhtiön omistajalle, ei kulunut kuin reilu viikko kun hän päätti itse päivänsä.
Talon romahduksen syynä olivat virheet talvibetonoinnissa (talvi 62-63 oli kylmä), alaosan (kellari ja I-kerros) runkovalussa jo alkuaankin liian kylmä betonimassa oli jäätynyt, ja rakenteiden lämmitys oli laiminlyöty.
Kevään tullen mittarin kohotessa nollan yläpuolelle ei valelujuus kestänyt betonin alkaessa sulamaan. Lisäksi extralämpöä tuli yhtä soittoa 12 tuntia kestäneestä kellarikerroksen lämmityksestä juuri ennen sortumaa, joka vielä osaltaan edesauttoi sulamista.
Sorakasan betonipaloista löytyi jääkukan painamia kuvioita.
VTT:n tutkimuksen mukaan:
"Alosan pystyrakenteita oli syväjäätyneessä tilassa likimain joulukuun betonoinnista lähtien huhtikuuhun saakka, tilassa jossa betoni ei kovetu juuri lainkaan."
Talosta jäi jäljelle pommisuoja ja vähän kellarinseiniä. Paikalle rakennettiin samanlainen uusi tornitalo. Talo on osoitteessa Juustilankatu 9. Ei ole kuvassa, jää sen verran alemmas mäkeen puiden taakse ettei näkyisi, rajasin pois.
Toinen lehtileike
täällä.
Sortumisesta tehtiin kirjallinen tutkimus :
Betoniteknillinen tutkimus Asunto oy Lahden säästöhuipun uudisrakennuksen sortumisesta NYKÄNEN ARVO 1963.
Jutun tietolähteet:
edellä mainittu kirja,
internet,
Uusi Suomi 1963,
Etelä-Suomen Sanomat 1993,
Lahtelaisen lukukirja.
