Unelmien häät 29.7.1981

36 vuotta sitten seurasimme televisiosta unelmien häitä, liikuttavan ujon oloinen lady Diana asteli upeassa kermakakkuluomuksessa St. Paulin katedraalin käytävällä kohti sulhoaan.

Ja kuten myöhemmin olemme saaneet lukea, kaikki ei ollut kuitenkaan kunnossa enää tuolloin, eikä juuri paremmin mennyt myöhemminkään.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Dianan kuolemasta. Se klassinen kysymys, missä olit silloin..? Minä olin juuri tullut aamuvuoroon työpaikalle, jossa radio oli auki, ja siellä klo 07 uutisissa kuulin traagisesta auto-onnettomuudesta.

Muistolautanen löytyi (roskiksesta) juuri sopivasti kunnioittamaan näitä kahta tapahtumaa.

Lautasen takapuolen teksti

Aurinkoon.

Oi joi, näitä nakukelejä vielä tälle kesälle odottelemme...

Tytöt nauttivat täysin rinnoin auringosta

vuoden 1974 aurinkorasvamainoksessa. (Kotiliesi)

Jacobinon maljakko

Italialainen lasinpuhaltaja Armando Jacobino tuli Suomeen 50-luvun alussa Kaj Franckin kutsumana, ja hän opetti mm. Nuutajärvellä filigraanitöitä. Kumelaan Armando tuli v. 1959 ehtien pitämään jo hetken omaakin puhaltimoa.
Hänen töissään yhdistyivät taidokkaat italialaistekniikat sekä leikkimielinen kepeys. Hän valmisti vapaasti puhaltamalla, venyttämällä ja nyppimällä erimallisia maljakoita ja maljoja. Koristelutekniikkoina hän käytti rihla- ja piikkimuottia, nauhoja ja savuhuntuja. Tyyli oli aivan toista kuin suomipojilla.

Erityisen suosittuja ja nyt keräiltyjä esineitä olivat Jacobinon valmistamat erilaiset eläinhahmot, esim. pupu, kissa, ankka ja hevonen.

Armando Jacobino kuoli syöpään v. 1970 vain 48 vuotiaana, ja ura katkesi yllättäen kesken. Hänen vaimonsa Lea o.s. Ruohonen työskenteli myös Kumelassa.

Kuvan upean vihreä pallosäärinen maljakko on puhallettu rihlamuottiin, korkeus 29cm ja onkin painava mötikkä, tarpeen kaksin käsin pidellä.
Maljakko on ollut tuotannossa vasta Jacobinon kuoleman jälkeen, vuosina 1972-1976. (Eräiden tietojen mukaankin suunniteltu 1972, mutta miten jos kuollut jo 1970?)

Maljakko löytyi Kontista, mistä teen nykyään parhaat löydöt, hinta oli 5eur. Selvästikin luokiteltu hienoksi esineeksi, mutta ei kuitenkaan sitten ihan tiedetty mistä kyse.

Finella sarjan paistinpannu

Arabian Uhtua-värisenä Seppo Mallatin muotoilema Finella -sarjan kannellinen paistinpannu tiikkivarrella. 
Inkeri Leivo suunnitteli Uhtua-koristeen v. 1982 ja sitä käytettiin sekä emaleissa että posliiniastioissa kun haluttiin yhdenmukaistaa astiat samaan sarjaperheeseen.
(Kattilahan mulla jo onkin.)

Jaaha, mitäs tänään kokkaillaan? Kalaa, lihaa, kasviksia?

Ei pöllömpi pelastus tämäkään paistinpannu, roskiksesta.

Lusikkapelastus

Eko-pisteelle oli tyhjennetty ilmeisesti kuolinpesästä tavaraa. Ehkä jonkun vaarin varasto. Käyttökelpoista "jätettä" oli sekä metalleissa että lasissa.
(Lasijätteeseen ei saisi laittaa lasiastioita, mutta ihmiset järjestään niin tekee kun kuvittelevat että lasi kuin lasi.)

Pelastin kasan lusikoita. Alpakkaa 55kpl ja yksi hopeinen Chippendale.

Nostalgianälkään

Iltasanomilla on menossa Juhlalehtisarja Suomen historiasta eri vuosikymmeninä, ja eilen ilmestyi 1970-luku.

Kannattaa nappasta kauppareissulla mukaan jos yhtään kiinnostaa!
(Myydään yhdessä Iltasanomien kanssa.)

Pikkaisen oli taas halpaa

Erkkitapio Siiroisen Riihimäen lasille suunnittelema Kasperi -sarjan grogi- ja olutlasi 30cl. Piripintaan menee kuitenkin peräti 40cl kun mittasin.
Tuotannossa 1971-72.

 Pohjassa on myös "flower power" kukkanen.

Ja niin, lasit olivat kyllä oikeastaan lähes ilmaiset. 20cent/kpl, neljä lasia. Näitä onkin aikoinaan myyty juuri neljän lasin pakkauksessa.

Minulla on Kasperia myös pienempänä juomalasi kokoisena (20cl) myös se neljä. Niistä maksoin 2eur/kpl, joka oli jo sekin aika edullinen hinta.

Nyt vaan tarrat irti ja pesuun ja seuraavaa saunaolutta odottelemaan! Upeat lasit!

Tässä vielä Kasperin koko sarja:

Kotiliesi 1971

Kontin alekuponki

SPR:n Kontti kierrätystavaratalon uutiskirje yllätti positiivisesti.
En yleensä tilaile mitään ylimääräistä roskaa sähköpostiin, mutta nyt tilasin kun kerran lykkäsivät siitä kassalla mainoksen kouraan.
Siitä tuli alekuponki kiitokseksi, -50% valitsemastasi tuotteesta. Ja ilmeisesti näitä rahanarvoisia etuja on tulossa myöhemminkin. Odotellaanpas.

Ainakin täällä Lahden Kontissa on harvoin yleisiä alennuksia. Ja jos on niin sitten vain joku tietty tuoteryhmä, vaatteet, astiat tai huonekalut esimerkiksi. Ei mitään Fidan tyylisiä Mylläkkäpäiviä.

Menin alekupongin kanssa katselemaan löytyisiköhän mitään. Vitriinitavaroissa oli muutama kiinnostava,  mm. Tamara Aladinin punainen Kielo-maljakko. Mutta maljakoita minulla on niin paljon, että oikeastaan valinta oli sitten lopulta helppo.

Nanny Stillin suunnittelema Grapponia -sarjan koristepullo. Tuotannossa 1968-75.
Ja hintaa pullolle jäi 20 euroa.