Lasin ja muovin liitto

-Finnish design-

Tulevaisuuden keräilysarjaa voisi hyvinkin olla tämä

Jorma Vennolan Kaveri -lasisto. (1979-1987)

Lasimaljaosia on neljää eri kokoa ja jokaiseen sopii samanlainen irtonainen muovinen jalka.
Jalka menee napakasti kiinni, ei tarvitse pelätä että putoaa.
Väreinä jalkaosissa valkoinen, musta, sininen ja punainen.

Kirpputoreilla ei juurikaan vielä ole näkynyt Kavereita myynnissä, eikä myöskään nettikaupoissa.

Mutta Laatutavarasta löytyi, 6kpl laseja (25cl) on myyty hintaan 110eur.

Kuva: Iiittalan lasimuseo

Herkullinen punainen

Back to the Futuro

Mukava viikonloppureissu Espoossa.

Number one oli tietysti Futuro.

Mökki oli paljon suurempi mitä kuvittelin, sisälläkin tilaa mukavasti,

pieni keittiö ja vessakin.

Poikani seisoo tuossa "mittatikkuna".

Futurossa on opas paikalla, osasi kertoa mökistä hyvin,

kyseltiin vielä lisääkin ja tietoa löytyi.

Tässä pieni pähkinä lähteenä Wikipedia:

Futuro on halkaisijaltaan 8 metriä ja korkeudeltaan 4 metriä. Sen tilavuus on 140 m³, käyttöpinta-ala 50 m², lattiapinta-ala 25 m², paino ilman sisustusta 2500 kg, ja kokonaispaino noin 4000 kg.

Ellipsin muoto toistuu talon yksityiskohdissa, kuten akryylimuovisissa ikkunoissa, sähkörasioissa, valaisimissa ja ovenkahvoissa. Viimeisen silauksen antaa teräsputkista tehty rengasjalusta. Talon alkuperäiseen kalustukseen kuului kuusi istuinvuodetta (jotka pidetään päivällä istuinasennossa ja vedetään yöksi vuoteiksi), kahden hengen makuusoppi, takka-grilli-pöytäyhdistelmä, keittiö sekä wc-pesuhuone. Ulko-ovi avautuu portaiksi samaan tapaan kuin lentokoneissa. Alkuperäiset värivaihtoehdot olivat valkoinen, keltainen ja vaaleansininen.

Pääsymaksu Futuroon on 2 eur Weegeen perusnäyttelymaksun (10/9 eur) lisäksi, myös lapset yli 3v maksavat, jotka muuten pääsevät perusnäyttelyyn ilmaiseksi.

Futuron rappusissa oleva tekstilaatta.

Futurolla on extrahyvät Facebook -sivut, jossa lisää kuvia, paljon itsekin niitä muistoksi näpsin.

Ihana Futuro.

***

Kuva: lelumuseohevosenkenka.fi

Kurkkumopo oli myös minulla ajeluleluna, tuntosarvia en muistanutkaan siinä olleen.

Yritämme aina sisällyttää näille "äidin kulttuurimatkoille" pojalle jotain lapsellistakin mukaan ja se kävi nyt hyvin, koska samassa museoryppäässä toimii Lelumuseo. Ja sielläpä on nyt kiinnostava erikoisnäyttely, joka esittelee suomalaista leikkikalumuotoilua ja -tuotantoa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Esillä on kaikille tuttuja klassikkoleluja Aarikasta Plastoon, tunnettujen muotoilijoiden suunnittelemia harvinaisuuksia sekä itse tehtyjäkin leluja.

Vitriineihin oli koottu mm. eri vuosikymmenien hittileluja. Tuo museo oli kyllä erityisen kiva aikuisellekin. Ja hauska oli nähdä, että meilläkin vielä tallessa oleva 70-luvun sininen muovinen leffakone MovieViewer on jo museokamaa !

Ja sitten vielä reippailemaan sunnuntaipäiväksi, Espoon Tapiolasta (jossa siis tuo Futuro on), on vain n. 20km matka Huimalaan, suureen sisäleikkipuistoon. Hakkaa kyllä Hoplopit mennen tullen.

3000 neliötä hauskaa kahdessa kerroksessa. Sinne on paras mennä ajan kanssa, tekemistä kun riittää.

***

Nämä piti napata mukaan ehdottomasti, Stockmannin 150v juhlavuoden astiastoa, Marimekon Oivaa Maija Louekarin kuvioimana.

Saatavana rajoitetusti.

Sarjaan kuuluu lisäksi annoskulho ja suorakaiteen muotoinen leipälautanen.

Astioita oli vielä vähän jäljellä ainakin tällä erää sekä Tapiolan että Vantaan Jumbon Stockmanneilla, tämä tiedoksi jos joku mielii astioita ostaa.

Oli myös verkkokaupassa myynnissä aiemmin, mutta en enää löydä...

Sisukasta suomalaista froteeta

Aikakauden lehtimainoksessa Finlaysonin pyyhkeitä mainostettiin sanoilla "Sisukasta suomalaista froteeta."
Ja pitää paikkansa, sisukasta kestävää on.

Kuvassa kaikki Finlaysonia, ja kaikki käytettyjä kierrätettyjä, ja nyt vuorostaan meillä aktiivisessa käytössä.
Hyvässä kunnossa, paksuja ja hyvin pyyhkii ! Frotee on lyhyttä ja tiivistä ja imee mielestäni paremmin kuin nykypyyhkeet.

Ainoastaan ripustuslenkit tuppaa jo ratkeamaan toisissa, ja niitä olen paikkaillutkin.

Kuvassa vihreä käsikuvallinen pyyhe; uustuotannossa on sama nähtykin jo sinisenä, punaisena ja harmaana. Ehkä seuraavaksi sitten vihreä ?

Coolia ?

 Tupakointi sallittu !

Näin vaatemainoskuvissa Anttilan kuvastossa v. 1970-71.

Mitä tästä nyt ajattelisi...it´s cool !

Mies ja tupakka.

Naisilla ei kyllä kellään ollut tupakkaa kädessä...

****

Menovinkki :

 Rompemarkkinat Lahdessa 19.-20.5.

Katso tästä tarkemmin.

Kaikenlaista rojua ja romua, paljon antiikkia ym. retroa.

Joka vuosi olen tehnyt ihan mukavia löytöjä.

Katotaas miten käy tänä vuonna.

Levyllinen makeaa

Kuvassa ei ole LP-levyjen kansia vaan makumuisto 80-luvulta.
Muistuuko ja maistuiko ?

LP purukumi, nimeltänsä Chupops.

Äänilevyn muotoinen ja näköinen purukumi oli pakattu pahvisiin "levyn kansiin" (7,5cm x 7,5cm), näköispainokseen oikeasta LP:stä.
Takana vielä aina joku hittikappale (sanat) kyseiseltä esittäjältä,
esim. Abbalta Super trouper.

Purkat toi maahan v. 1981 USAsta purukumitehdas Amurol, sarjaan kuului täällä kahdeksan numeroitua minilevyä.

Hauskaa että olen säilyttänyt kotelot, tuoksuvatkin vielä sisältä purkalta !
Jatkan säilyttämistä. Keräilyjuttuja.

Lisää näistä purukumeista amerikkalaisella Chu-Bops -sivustolla.  Siellä purkkakotelot vaikuttavat olevan aikasta HOT.

Kaksi marjaa

Olen aiemminkin valitellut kun täältä löytää kirppareilta enää niin harvoin ja vähän retroisia vauvan/lastenvaatteita.
Joten kun jotain löytyy, on ilo sitäkin suurempi !

Viime viikolla löysin Finnwearin punaiset autokuvioiset potkuhousut, ja hintakin hyvin hyvin kukkaroystävällinen, 80cent.
Ostopaikka oli tämä.

Sinisävyiset olivat taas rasite kukkarolle; ostettu aikoinaan Huutonetistä.
Käytin pojalla vauvana, varsin hyvin on jäänyt mieleen, että olivat päällä ensimmäisenä jouluna mummolassa kun ikää pienellä oli 1kk.

Vielä puuttuu sarjan ruskeasävyinen kuosi.

Riihimäen lasin veturipullot

-Finnish design -

Erkkitapio Siiroisen suunnittelemia veturipulloja valmistettiin juhlistamaan Riihimäki-Pietari -radan 100 vuotista toiminta-aikaa v. 1970.

Pulloja jaettiin muistoesineinä sekä liikelahjoina ja myös myytiin matkamuistoina.

Useita värejä.

Nyt pullot keräilijöiden suosiossa.

Fanitan Siiroista ja huomaan keräilevänikin vähitellen hänen lasistoaan, ja olenkin ostanut itselleni yhden veturin, maksoin kirpputorilla 25 euroa tästä alkuvuosien keltaisesta.

(Katsoin netistä kolmesta antiikkiliikkeestä hinnan keltaiselle värille: 52eur, 55eur ja 75eur.)

Uudemman pullon, jota tehtiin 80-luvulla,

erottaa parhaiten pohjassa olevasta R-kirjaimesta ja numerosta 

ja kaikista uusimmassa (1995) pullon suu muistuttaa höyryveturin piippua.

Vielä ehtii Riihimäen lasimuseolle Siiroisen lasinäyttelyyn,

avoinna 20.5 asti.

Näyttelyjulkaisu on jo ehtinyt ilmestyä, pienoinen pettymys, kun tekstit ja kuvat pitkälti samoja kuin kirjassa Riihimäen lasia, muutama uusi juttu vain, mm. Siiroisen työskentelystä Studiolasissa.

JOkaisen POlkupyörä

Mainos Tekniikan maailma 1975

Jopo juhli kymmenvuotistaivaltaan vuonna 1975 - samana vuonna jopon valmistus myöskin loppui. Sillä erää.

Vanhat jopot taitavat olla aika kysyttyjä, niihin liittyy sama retrobuumi kuin mihin muuhun 60-70-luvun tavaraan tahansa.

Isojopo, joponen, tuplajopo, jopomatic, jopo rodeo, jopomobil, jopojunior, rahtijopo, postijopo, kuntojopo...olihan niitä, malleja.

Kun aloin tätä juttua miettimään, muistin että meillähän on maalla roskalavalta pelastettu postijopo.
Alkoi heti kiinnostamaan, että missä kunnossa se on, ja voisiko sen korjata ajokäyttöön. Ajelisin.

Lapsena ajelin Tunturi Ponilla, en ihan muista oliko se jo ostettu isosiskolle ensin, vai olisinko saanut ihka oman pyörän.
Joten muiden jopomuistoja olisi kiva lukea : )


Jopon uusi tuleminen tapahtui v. 2000.


Lisää aiheesta :

Jopon kotisivut

kirja:  Miten Joposta tuli jopo - jokaisen polkupyörä

Viisuilua

Kuva: pihasoittajat.fi

Ketäpäs tässä ?
Yhtye Pihasoittajat, joka voitti Suomen euroviisukarsinnan v. 1975.
Edustuspaikkaa havittelivat Pihasoittajien lisäksi Marjatta Leppänen, Vesku Loiri, Danny, Dans, Kirka, Agit Prop, Maarit ja Pepe Willberg.

Pihasoittajien juureva folk-kappale Viulu-ukko menestyi aika hyvin, ollen seitsemäs Tukholmassa pidetyssä loppukilpailussa.

"Hei kundit, kuunnelkaa tuota vanhaa jammaajaa /

vie nuoret mukanansa vuosien taa /

jalka jyskyttää ja vuodet häviää /

ukko soittaa biisiänsä sytyttävää."

Ja sitten boksit tallentamaan, sillä tuo viisukarsinta -75, joka oli ensi kertaa väreissä, nähdään televisiossa Yle Teemalla tiistaina 8.5. klo 21.50.

Ja siitä viikon päästä, 15.5, katsotaan vuoden 1976 karsinta. Senkin voi jo ohjelmoida valmiiksi odottamaan : )

Nämä on niin nähtävä.

Making the Most of Plastics

Suomen ulkomaankauppaliiton julkaisema englanninkielinen vuosittainen ulkomaalaisille suunnattu ”vienninedistämiskirja” Designed in Finland esittelee mainoskuvin ja tekstein suomalaista designia. Mukana eri valmistajilta astioita, taidetta, koruja, kankaita, vaatteita, huonekaluja. Hienoja mainoksia, jotka hyvin peilaavat myöskin ajankuvaa.
Nämä kirjat ovat olleet minulle oikea löytö.

Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1960.
Tutkailun ja kiinnostuksen kohteena siis 70-luvun kirjat, en tiedä vieläkö ko. kirjaa tehdään. Jäljet loppuvat 90-luvulle. Kirjan nimikin muuttui: Design in Finland.

Vuoden 1972 kirjan kannessa on värikkäitä muovikipposia,
Melamine ware by Décembre Oy.

"Newcomer is Décembre Oy. The former's line made by Karhumuovi comes in six gay colours, round and square, gift-boxed little trays in durable melamine and handy mirrors in SAN plastic - all in simple, harmonius and refined style."

Melamiinisia tuhkakuppeja.

1970-luvun alussa Armi Ratia perusti poikansa Ristomatin kanssa Décembren. Tarkoitus oli tuottaa pienesineitä, samoja tuotantoon pääsemättömiä esineitä, joita oli karsittu Marimekon tuotevalikoimasta saneerauksen yhteydessä vuosina 1967–1969.
Ristomatti Ratian ja Hilkka Rahikaisen vuosina 1968–1969 suunnittelemia muovituotteita valmistettiin Karhumuovi Oy:ssä.

Teksti: Marimekko

Lämmönkestävästä melamiinista valmistettiin tuhkakuppeja sekä SAN-muovista salaattikulhoja ja muita tarjoiluastioita, käsipeilejä ja henkareita, henkari lasten- että aikuisten kokoa.

Käsipeiliä myytiin hyvin USAssa että Englannissa,

 mutta sitten Revlon kurja meni kopioimaan peilin...

/Tieto kirjasta Ristomatti Ratia "Paha Poika."/

Kuvassa myös salaattikulho.

Iltalukemiseksi suosittelen Ristomattia Ratian elämäkertaa.

Kirjassa lisää myös Décembrestä, joka tehtaili paljon muutakin kuin muovitavaraa, sekä tietysti Marimekosta ja Armi Ratiasta.
Olipa hyvä kirja muutes. Tuli aivan toisenlainen kuva herrasta, ei ollut ennenkään huono, mutta nyt parani vielä.