Voihan viirus

Aikamoista. On tämä erikoinen tilanne. Toisille vaatii totuttelua ja toisilla ei tunnu missään. Ystäväni juuri tuossa soitteli ja kertoi olevansa jo kyllästynyt. Voisikohan sitä pyörähtää Sokoksella? Jos vaan pikaisesti kävisi? Olisi pussilakanoita tarjouksessa...
Meille ei kyllä tuota mitään vaikeuksia pysytellä kotipiirissä, sellaisia kotihiiriä kun olemme muutenkin. Pakollinen ruokakaupassa käynti ja siinä se.
Pojan otinkin jo maanantaina pois koulusta, 900:n oppilaan koulu, niin en nähnyt tarpeelliseksi enää pitää. Ja näin oli toiminut moni muukin, ihan muutamia oppilaita per luokka oli enää paikalla.

No ehdin sentään saada muutaman kivan vanhan pääsiäiskoristeen ennen tätä koronaa.

Viime vuonna ei tärpännyt yhtään näiden Weiste koristeiden kanssa, nyt löytyi kaksi Pelastusarmeijan kirpputorilta. Tuollainen kukko meillä taisi olla kotonakin kun tuntuu niin tutulta.

Pitäkäähän toisistanne huolta ja suojelkaa ikäihmisiä, netistä bongasin tällaisen aika hyvän ohjeen:

Isovanhempanne kutsuttiin aikoinaan sotaan.

 Teitä pyydetään istumaan sohvalla. 

Uskon, että pystytte siihen.

 Tsemppiä!

Pääsiäinen

Eipä löytynyt tänä vuonna yhtään vanhaa pääsiäiskoristetta, tai no perustipuja oli, mutta en niitä tarvitse yhtään. Jonkun Weisteen piipunrassinoidan tai sellaisen olisin huolinut.
Finnasta kävin hakemassa tähän muutaman vapaasti jaettavan kuvan, kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.

Minun lapsuuden pääsiäiseen kuului iso kämmenen kokoinen verkkokuvioinen suklaamuna. Tätini oli Fazerilla töissä, ja toi sieltä muutamana vuotena kultaiseen folioon käärityn munan. Se piilotettiin, ja sain etsiä sitä kuin jotain mahtavaa yllätystä. Mikään hirmuinen huippuhetki se ei ollut, sillä muna oli tehty tummasta suklaasta ja inhosin sitä enkä syönyt ollenkaan. Mutta sisältä tuleva sormus oli kuitenkin aina mieleen. En muuten tänä päivänäkään syö tummaa suklaata, yök.

Sitten tuo muna onneksi hylättiin, ja sain toisenlaisia pääsiäiskaramelleja, jotain tämäntapaisia lelu plus karkki yhdistelmiä.

Fazer pääsiäistipu karamellirasia

Kuva: Lappeenrannan museot

Pääsiäisjuttuja

Pääsiäinen on mielestäni silloin oikealla paikallaan, kun se on maalis-huhtikuun taitteessa. Sellainen kevään aloitus, aurinko jo lämmittää, räystäiltä tippuu vettä...Ei enää talvi, muttei vielä kevätkään.
Normaalisti siis, tänä vuonna ei oikein voi talvesta lumineen edes puhua.
Olen "pääsiäislapsi", syntynyt 2. pääsiäispäivänä, 30.3.

Tämän verran kevättä on meillä jo esillä:

 Samettipintainen vaahtomuovinen kukko lienee Neuvostolelu.

1eur.

 

 

 Weisteen vahanaamainen pääsiäisnoita,

 toisessa kädessä on ollut varmaan vielä luuta.

50cent.

 

 

 Rairuohomättäät ovat Tiu munakupeissa,

Iittalalle suunnitellut Jorma Vennola, tuotannossa 1979-87.

Toinen oli 3eur, ostettu tutulta myyjältä, toisen alkuperää enkä hintaa muista.

 

 

***

Huomisiin kasarikekkereihin on nyt hankittu aito 80-luvun pinkki mekko, muovikoruja sekä laukku.

Kuva siitä tulee vielä tänne ! Illalla ehkä kun teen viimeisen sovituksen !

 

 

Kirpputorien korulaatikoita pengottu, ja Lanttilasta löytyi

 Tapio Wirkkalan Täysikuu kaulakoru pakattuna minigrip-pussiin.

 Alkuaan suunniteltu v. 1966, mutta

tämä Kultakeskuksen hopeinen Täysikuu on uustuotantoa,

sen sai kylkiäisenä ainakin Annan lehtitilauksesta v. 2011.

1eur.

Rippeet

Pääsiäistervehdykset jäi ajoissa toivottamatta, niin toivotetaan sitten vaikkapa :

Hyvää kevättä !

Täti oli saanut muinoin kauniita pääsiäistervehdyksiä,

kortissa postileimassa vuosiluku -63,

ja tipukortti on kulkenut vuonna -67.

Se kauhia pääsiäisnoita

Tässä etsiessäni matskua valokuva-albumista ensi viikon bloggaukseen, löytyi kuva pääsiäisnoitailijasta vuodelta 1980.
Lankaperuukki tuuhea ja rintavarustus mahtava, kaiken kruunaa hienot solkikengät.

Nuo vaatteet onkin niin vanhoja että kuuluneet mummon äiteelle.
 Kengät on äitini ja ehtaa 70-lukua.

Hyvää pääsiäisen jatkoa !

Vaikka pääsiäispöytään

Eräs 70-luvun jälkiruoka, nimittäin appelsiiniriisi, sopii hyvin pääsiäisenkin ruokapöytään.

Joukkoon voi sekoittaa rahkaa pääsiäismakua antamaan.

Kotona kun appelsiiniriisiä tehtiin, tuli sitä ahmittua oikein kunnolla !

Ihan paras sen ajan jälkiruoka. Muutoin meillä syötiin paljon kiisseleitä.

APPELSIINIRIISI

1 1/2 dl pitkäjyväistä riisiä

2 dl vispikermaa tai kuohukermaa

2 rkl sokeria

3 tl vanilliinisokeria

3 appelsiinia

Keitä riisit kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaisesti.

Huuhdo riisit siivilässä kylmällä vedellä ja jäähdytä.

Vatkaa kerma vaahdoksi sokerin ja vanilliinisokerin kanssa.

Kuori ja pilko appelsiinit pieniksi paloiksi.

Sekoita kaikki ainekset keskenään.

Laita appelsiiniriisi kylmenemään jääkaappiin ennen tarjoilua.

Appelsiiniriisi säilyy hyvin jääkaapissa muutamia päiviä ja maistuu väli- ja iltapalana myös koululaisille.

Kuva: Keskisuomalainen verkkolehti