Sinivalkoista

Vuoden 1969 postimerkissä on kuvattuna kaksi ilmailuliikenteen kannalta tärkeää asiaa.

Silloin saatiin kaksi DC-8-62 konetta, joilla aloitettiin säännölliset lennot New Yorkiin.
Taustalla häämöttää myös juuri valmistunut Helsingin lentoaseman terminaali, jonka ensimmäiset matkustajat lensivät 15.5.1969 neitsytlennolla juuri New Yorkiin.

Kilpailukuponki 1969

Uusille koneille etsittiin suomen- tai englanninkielistä nimeä yleisöäänestyksellä, en tiedä toteutuiko kansan ääni, lentokoneista tuli kuitenkin Paavo Nurmi ja Jean Sibelius.
Reitti kulki välillä Helsinki-Kööpenhamina-Amsterdam-New York.
Nelimoottorinen kone pystyi kuljettamaan 124 turistiluokan ja 16 ensimmäisen luokan matkustajaa.

V. 1969 lehdistä löytyykin paljon juttua New Yorkin lentojen aloittamisesta, myös erikoiskoulutuksen saaneista lentoemännistä tittelinimeltään
Finn Hostess.


18 lentoemäntää kävi kahden viikon pikakurssin jolla opittiin perisuomalaisuutta ruokalistasta Lapin matkailunähtävyyksiin saakka. Finn Hostessit viihdyttivät ensimmäisen luokan matkustajia, tarjoilivat nimikkococtailinsa ja sinivalkoista jäätelökakkua, ja kertoivat tiivistettyä tietoutta Suomesta.

"Finn Hostess keskustelee matkustajiensa kanssa suomalaisesta ja amerikkalaisesta kirjallisuudesta, teatterista, matkailunähtävyyksistä, hän on persoonallinen ja viehättävä Suomen edustaja, joka on vastuussa siitä kuvasta, jonka suomalaisessa lentokoneessa matkustava saa Suomesta."
 (Eeva 5/1969)

Finn Hostesseille suunniteltiin omat vuosittain vaihtuvat suomalaisilmeiset emännänasut, ensimmäisen pitkän sinivalkoisen Suomen Trikoon velourleningin on suunnitellut Anna-Liisa Nieminen. Puku oli arvokas, mutta ei liian juhlallinen. Finn Hostessit olivat samalla suomalaisen vaateteollisuuden mannekiineja.

Koruna puvussa oli Lapponian ja Björn Weckströmin

avantgardistinen hopeinen laatta,

People need people, ihminen etsii toista.

Kuvat: Finnair Gallery

Eräs avauslennolla mukana ollut Finn Hostess kertoi tunnelmia suuresta kaupungista näin: "Yksitoistatuntisen lennon aikana on todella tulinen kiire. Meillä oli vuorokauden loma New Yorkissa ja se oli tarpeen. Ilma oli nihkeän kuuma, kävelin Central Parkissa ja kävin vähän ostoksilla, mutta luovuin kohta kun totesin kaiken kovasti kalliiksi. En voi väittää ensivaikutelmaa erityisen myönteiseksi, kaupunki oli mielestäni hyvin persoonaton."
 (Hopeapeili 27/1969)

Lentokoneiden sisustukseen satsattiin myös harvinaisen paljon, suomalaisuus oli kovasti esillä, näytettiin maailmalle mitä meillä on.
Oli Tapio Wirkkalaa, Kaj Franckia, Dora Jungia, Marjatta Metsovaaraa.

Wirkkalan Ultima Thule lasisto otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön lennoilla, ja Finnairilla oli siihen yksinoikeus parin vuoden ajan, sen jälkeen kauppoihin päästessään siitä tuli yksi suosituimmista joka kodin laseista, myös ulkomailla. New Yorkiin Iittala joutui avaamaan oman liikkeensä lasiston suuren suosion takia.

Tietolähteet:
Lehdet Kotiliesi, Eeva ja Hopeapeili 1969
internet
Finnairin nettisivut
kirja A-B Huttunen: "Ammattina lentoemäntä."


****

Blogissani on menty maagisen miljoonan rajan yli kävijöissä, tuntuu hurjan hurjalta luvulta !
Kiitos kaikille lukijoille, ilman teitä blogia ei olisi !
Teitä on paljon jo pelkästään blogin vakioseuraajina, mutta päivittäin paljon kävijöitä tule hakukoneiden kautta piipahtamaan, onhan täällä jo aika tuhti paketti 70-luku tietoutta tarjolla.

♥ KIITOS ! ♥