Mukava ja pehmeä möhkösohva

Muistojen sohvat olivat runsaita ja pehmeitä "möhkösohvia", päällystettynä sametilla, plyyshillä, (teko)nahalla, villakankaalla.
60-luvun linjakkaan ryhdikkäistä ja tiukasti verhoilluista sohvista siirryttiin runsaampiin ja pehmeämpiin muotoihin.
Käyttöön saatiin uusia materiaaleja ja raaka-aineita, jotka muuttivat sohvien muotokieltä ja laskivat niiden hintoja. Sohvia valmistettiin pitkissä sarjoissa edullisemmin ja elintason nousun myötä ihmisillä oli rahaa enemmän käytettävissä huonekaluihinkin. Asumisväljyys kasvoi, nyt oli sohvalle nojatuoleineen tilaa.
Sohvia oli monenlaisia moneen makuun, jokaiselle löytyi varmasti mieluinen kukkaron mukaan. Ja osamaksukaupallakin sai.

Meillä oli kotona 70-luvulla ensin sinapinkeltaisella raidallisella villakankaalla verhoiltu halpis? sohvaryhmä, sitten ruskeasta farkusta "laiskanlinna" kangaskulmasohva. Täytetyynyt meni siinä lopulta huonoiksi (rikki), ne otettiin pois ja istuimme lopulta pelkän vaahtomuovipäällysteen päällä. Sitten tulikin muutto -90-luvulla ja uusi uudenaikainen sohva. Nahkaa.

Esko Pajamiehen Askolle 1968 suunnittelema massiivipuinen Bonanza -kalusto, jossa puuosat ja rakenteet jätettiin rehellisesti näkyville, oli suunnanmuuttaja uudenlaisessa muotokielessä. Leveät käsinojat suunniteltiin "apupöydäksi" tuhkakupille tai iltapalasyötäville, joita voitiin nautiskella tv:tä katsellessa.
Mainoksessa lavasteena oleva häränpää liitettiin niin voimakkaasti kalustoon, että ihmiset kuvittelivat sen olevan myytävänä myös. Ei ollut.
Itse nimi kalustolle tuli samaan aikaan esitetystä lännensarjasta.

Bonanzaa valmistettiin myös muulla materiaalilla kuin nahalla verhoiltuna, mutta nahka oli arvostetuin statussymboli tuohon aikaan niin sohvissa kuin muissakin kulutustavaroissa.

Askon 1971 markkinoille tullut kookas korkeaselkäinen plyyshiverhoiltu Kensington edusti taas sitä perinteistä sohvaryhmää.
Se olikin Askon 1970-luvun eniten myyty sohvakalusto.

Vilkan mäntyinen Seita edusti vallalla olevaa kansallisromanttis/talonpoikaistrendiä, tukevaa pirttikalustotyyppiä, joita suositeltiin myös vapaa-ajan asuntoihin. Uutta oli puuosien voimakas petsiväri lakkauksen sijasta.

Nimet ammennettiin Lapin nimistöstä. Vastaavia olivat esim. Iskun Lapponia ja Askon Saana.

1967 perustettu Peem Oy oli johtava nahkakalustojen valmistaja, tässä Matti Halmeen suunnittelema hillitty kallis Aquarius, päällystetty Friitalan valkoisella nappanahalla.
Aquariusta vietiin myös varsinkin Amerikkaan ja Japaniin.

Katso myös Peemin upea nahkainen Salome -makuuhuonekokonaisuus.

Ihmisistä nainen oli ylivoimaisesti eniten esiintyvä henkilö sohvamainoksissa.

Sotkan edullisen Lenkun materiaaleja olivat maalattu teräsputki ja värikäs vakosametti. Sitä myytiinkin nuorisokalusteena.




Muita sohvapoimintoja:

Asko Monaco

Vilka Cannon

Sotka Jambo

Kalustekiila El Rancho

Tämä sohvaryhmä päätyi Armi Hilarion (Kuusela) kotiin Filippiinien Manilaan.

HT-collection ZEUS

Lahti oli varsin huomattava huonekalualan keskus, sattumalta tähänkin kerätyt lehtien mainoskuvat ovat kaikki Lahden alueen tehtaiden tuotoksia.


Teksti perustuu osittain Minna Sarantola-Weissin kirjaan "SOHVARYHMÄN LÄPIMURTO Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa."

Todella ihailtavaa ja pikkutarkkaa paneutumista asiaan tältä Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäälliköltä.