 |
| 1966 |
Suomen tiukka tupakkalaki tiukkeni entisestään:
Kaupassa, kioskilla tai ravintolassa asiakkaiden näkyvissä ei saa olla tupakka-askeja eikä tupakkatuotteiden kuvia tai nimiä.
Tavoitteena on savuton Suomi vuoteen 2040 mennessä.
Silloin polttaminen kiellettiin julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoisssa.
Tupakan mainoskielto astui voimaan seuraavan vuoden maaliskuussa, jolloin kielletyksi tuli myös tupakkatuotteiden ja -tarvikkeiden myynti alle 16-vuotiaille.
On hämmentävää katsella 70-luvun studio-ohjelmia, jossa keskustelijat samalla höpistessään tupakoivat, koko tila oli harmaana savusta.
Tai katsella lehtikuvia julkisista paikoista (esim. odotusaulat), joissa joka pöydällä oli tuhkakuppi odottaen tuhkan karistelijoita.
Tupakkaa poltettiin yleisesti ja se oli hyväksyttävää, eikä terveysvaikutuksista vielä liiemmin puhuttu.
Onneksi on menty eteenpäin.
Nyt uuden lain päämääräksi on kirjattu tupakoinnin loppuminen kokonaan.Mitäpä muistatte tuosta ajasta kun käryteltiin missä ja milloin vain ?
Meillä ei polttanut kukaan, ei ollut sukulaisissa eikä naapurustossakaan käryttelijöitä.
Ainoastaan yhden tuttavaperheen vanhemmat polttivat.
Kun he tulivat kylään, äiti kaiveli tuhkakupin kaapista ja polttelivat meillä sisällä. Ja sitten kun lähtivät, ikkunat auki ja tuuletettiin ja voivoteltiin hajua.
Ei kait kellekään tullut mieleen että voisivat polttaa ulkona, silloin ei vaan tehty niin.
Surullista tässä stoorissa on se, että tuo perheen isä kuoli tässä jokunen vuosi sitten
- keuhkosyöpään.
 |
| 1970 |
Tutkin 60-70-luvun lehtien tupakkamainontaa, josta sai sen käsityksen että käryttely oli coolia, hienoa hommaa.
Mainoslauseissa korostettiin tupakan nautinnollisuutta: Suorastaan suurenmoinen savuke. Maistuu varmasti. Nautitte tupakasta.
Mary Slimmillä oli selvä naisimago: Et ole mikään Yes-nainen. Elät omaa elämääsi. Kuljet omaa tietäsi.
 |
| 1971 |
1967
16 kommenttia:
Mielenkiintoista, niin ne ajat muuttuu :)
Silloinhan sai polttaa jopa ruokakaupoissa ja busseissa! Uskomatonta kyllä nykypäivänä ajateltuna, varsinkin kun ei tuosta ajasta niin kauhean kauan edes ole. Ihme ettei meidän sukupolvella ole enempää keuhkosyöpää ja muuta ihan vaan sen jatkuvan passiivisen tupakoinnin seurauksena, kun kyllä silloin poltettiin ihan samalla tavalla oli paikalla lapsia tai ei.
Heippa
Osaatko sanoa yhtään minkä arvoinen mahtaisi olla Decembre Oy:n valmistama peltinen maustehylly jossa 10kpl maustepurkkeja, peltisiä nekin myös.
Kunto kuin uusi. Tai milloin mahdollisesti tällaisia valmistettu??
Minna
Minä muistan sen komean ratsastavan könsikkään, joka aikanaan mainosti Marlboroa. Hänkin kuoli kuulemma keuhkosyöpään.
Mulla on tallessa meidän vanhoja Muotisorjia 60-70-luvuilta ja kyllä niissäkin mallit käryttää tupakkaa aika usein. Ja lego palikoissa oli kylttejä, joissa yhdestä luki että Tupakkaa :)
En ole nähnyt tuollaista Decembren hyllykköä missään, jos kuvattavissa, olisi kiva nähdä miltä näyttää. S-postiin.
Decembren perustaja Ratiahan on edelleen tavoitettavissa, hän varmasti tietäisi.
Yritin googlesta etsiä jos milläkin nimellä mutta ei löytynyt mitään tietoa/kyseisestä hyllystä kuvaa.
Laitan sinulle s.postilla kuvan tulemaan :)
Minna
Onneksi ajat muuttuvat. Meillä vanhemmat polttivat sisällä. Koko ajan. Samoin kaikki sukulaiset. Olen elänyt tupakansavussa siihen asti, kun muutin pois kotoa opiskelemaan lähtiessäni. Siis 90-luvun puolivälissä vasta.
Perheemme valokuva-albumit ovat täynnä kuvia, joissa tupakka on osa perhettä. Äiti pilkkoo porkkanoita tupakka sormien välissä. Pikkuveljäni odottava äiti istuu sohvalla suuren mahansa takana tupakka kourassa ja sisko kainalossaan. Isä lukee Hesaria keinutuolissa sätkä huulessa ja minä nyhjään vieressä.
Vasta joskus teini-iässä aloin ymmärtää, miten järkyttävää touhu oli.
Äitini tarvitsi keuhkosyövän, ennenkuin ymmärsi lopettaa polttamisen. Isään sekään ei ole vaikuttanut.
Hmm, itse olen kyllä niin jäänyt jonnekin 70-luvulle, että minun silmääni tupakoinnissa on edelleen jotain viehättävää, ja nykyinen tupakoinnin nollatoleranssi samastuu päässäni lähinnä fasismiin. Tupakoin tosin ainoastaan alkoholinkäytön yhteydessä, naisystävä polttaa hiukan enemmän.
Hyvä että tässä asiassa on menty eteenpäin... se vain ihmetyttää, että samaan aikaan alkoholit saa olla täysin näkösällä ja muuta vastaavaa... :O Suomen melkein koko kansan pahe, myös niiden päättäjien
:(
Meillä kotona ei saanut ikinä polttaa sisällä. Äitini ajoi käryttelijät parvekkeelle, mutta muistan kyllä hyvinkin esim bussien ominaishajun, joka oli sekoitus ei_niin_tarkkaa_hygieniaa ja tupakansavua. Kumma kyllä nyt aikuisena en enää kärsi ollenkaan niin pahasta matkapahoinvoinnista bussissa kuin silloin. ;)
Mutta juu, ajat muuttuvat ja tässä asiassa ehdottomasti parempaan suuntaan. Kukahan olisi oikeasti vielä parikymmentä vuotta sitten uskonut, että ravintoloissa ei kohta enää saa polttaa? Silloin kun savuttomat kahvilatkin olivat vielä harvinaisuuksia.
Lopetin baareissa käynnin silloin kun niissä vielä sai polttaa, uutta oli vain silloin baaritiskeille ilmaantuneet tupakointikieltomerkit.
Taannoin tuli hyvä ohjelma tästä tupakkalaista ja tupakoinnista ennen, siinnä eräs nainen kertoi polttaneensa raskaudet läpeensä. Poltti myös imettäessä, katsoi vain ettei tuhkaa tipu vauvan päälle.
Eikä siinä ollut mitään kummallista silloin.
Nyt tuollainen tuntuu aivan järkyttävältä.
Minäkin vietin koko lapsuuteni 70-80-luvulla tupakankäryssä. Isä poltti sisällä kotona ja kyläpaikoissa, samoin autossa, vaikka koko perke istui kyydissä. Samoin tekivät kaikki tupakoivat sukulaiset,eikä sitä silloin kummasteltu. Siitä olikin helppo siirtyä itse polttamaan. Yhtään ei yskittänyt, kun ensimmäisen kääryleen poltin, kiitos vuosikausien altistuksen. Muutama vuosi sitten sain lopetettua kokonaan, eikä enää tee pätkääkään mieli savutella.
Lapsena minä ja sisarukset sairastimme korvatulehduksia toisensa perään. Äidillä on paha reuma, jonka yhtenä laukaisijana voi osaltaan tupakka olla. Ja parikin tupakoivaa sukulaista on jo kuollut keuhkosyöpään. Hyvä siis jos tupakka kielletään kokonaan.
Välillä mietin, että miten pystyin työskentelemään baarissa, kun siellä sai polttaa. Muistan kun hiukset haisi tupakalta seuraavana aamuna, yök. Siitä ei ole kuin 6-7 vuotta. Nyt ei vois kuvitella olevansa sellaisessa paikassa minuuttia kauempaa.
Meillä ei myöskään kukaan polttanut, mutta tuhkakuppi talossa oli - kuulemma olisi ollut erittäin epäkohteliasta ellei sitä olisi ollut tarjota tupakoivalle vieraalle! Kun meillä tehtiin remonttia, äidin piti hakea kaupasta Norttia kirvesmiehelle, se oli jännittävää. Nuuskin salaa norttinatsoja tuhkakupista, ja nortin haju tuo vieläkin mieleeni tuon hauskan ja lempeän miehen, vaikka en muuten siedä yhtään tupakanhajua.
Niin ne ajat muuttuvat. Tällä kertaa voi sanoa, että hyvä niin. Hassua kyllä, että ennen tupakointia, on näkynnyt elokuvissakin paljon enemmän, kuin nykyään. Nyt todellinen pahis polttelee tupakkaa elokuvissa! Näyttelijäkin tai laulaja saa huonon maineen jos hänet näkee tupruttelevan tupakkaa.
Joo, muistan saman meilläkin, vanhemmat eivät polttaneet mutta polttaville vieraille tarjottiin tuhkakuppia ja sitten tuuleteltiin jonkin aikaa kun olivat lähteneet.
Järkyttävintä oli kun meillä oli yövieraina tuttavaperhe jonka isä poltti, joka pisti sitten tupakaksi siinä kun minä olin vielä syömässä aamupalaa, moukkamaista ja tosi ällöä.
Nykyään katson minäkin täysin epäuskoisena vanhoja tv:n keskusteluohjelmia missä tupakka kärysi!
Lähetä kommentti