"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

6. kesäkuuta 2009

Tarina kankaassa

Vanhassa kankaassa on selvä tarina:


Ensin työ, kerätään omppuja. Kops, omena putoaa koiran päähän.






Sitten huvi, lähdetään telttailemaan leirialueelle, tiellä makaava lehmä pitää vaikka tassuvoimin saada auton edestä pois.





"Meill on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi. Kipunat kohti taivaita kiirii...",
kaivolle patistettu koira saapuu vesiämpäreiden kanssa.



Kangas kirpparilta 2e. Alkuperä olisi kiva tietää. Kotimainen, kun kylteissä lukee leirialue ja kaivo.


Ja ihan pakko marmattaa tästä ihanaisesta suomen suvi-ilmasta, eilen täällä etelässäkin +6 astetta lämmintä, aivan käsittämättömän kylmää, oli pakko kaivaa talvivaatetta ulkoilua varten.
Ja eipä yhtään paremmaksi ole ilma mennyt tänäänkään, ihan selvää räntää sateli.

Jotenkin ei voi käsittää.

6 kommenttia:

ninnu kirjoitti...

Tialle tiedoksi: Näin on, kaikista lähialueen kirppareista löytyy hyvin kun sattuu vaan oikeaan aikaan paikalle.

ElliKV kirjoitti...

Oi miten kaunis kangas! Noita postimyynti/lehtikuvia on hauska katsella :)
Kyllä ennen on osattu!

tanja kirjoitti...

Oliko tossa kankaassa tekijää?

ninnu kirjoitti...

Ei ollut tekijää.

Ida yhellä i:llä kirjoitti...

Hahmot ovat seikkailleet ainakin 60- tai 70-luvulta olevassa Kaija-Liisan matka -lastenkirjassa! Perin kirjan tädiltäni aikoinaan, siinä tuo vaalea tyttö seikkailee eläinkavereiden kanssa muistaakseni ihan Afrikkaan asti Pate Pantteria moikkaamaan.

Kirjoittajaa tai kuvittajaa en muista, harmi :/

Ida yhellä i:llä kirjoitti...

Eipäkä mitään, kirja löytyi: se on alkujaan Pierre Probstin käsialaa, suomentaja Jukka Kemppinen, vuodelta 1954 ja Otavan kustantama.

Kaija-Liisa oli siis ilmeisesti alkujaan Caroline, vaikka kangas suomalaista tuotantoa onkin. http://loganberrybooks.com/most-probst.html