Miten tuo jouluaika meni niin nopeasti, tuntuu ettei enää ehdi oikein mitään. Hämmästelen miten mulla oli ennen aikaa ommella (ja pitää siitä blogia) ja vielä oli lapsikin hoidettavana. Vai onko niin että kun vanhenee, tekee vain sen mitä ehtii, eikä yritä yhtään enempää?
Viime vuoden paras kirppislöytö olikin vaikea valita, olisi monta, mutta nostan tällä kertaa esille vain yhden.
Tapio Wirkkalan taidelasimaljakko 3550, valmistettu vuosina 1952-59.
Tämä löytyi SPR Kontista kahdella eurolla. Ei ole signeerattu, joten jäänyt ehkä ainakin osittain siksi hinnoittelijalta tunnistamatta.
Tein kyllä varsinaisen täsmäiskun, sillä olin liikkeessä juuri kun tavaroita tuotiin hyllyihin ja sain maljakon suoraan kärrystä.
Minulla onkin tuolla Kontissa väijytystekniikka. Maleksisin siellä kerrallaan aika kauan että uusia tavaraeriä ehditään sinä aikana tuoda myymälän puolelle. Tai sitten käyn välillä toisella kirpulla ja palaan takaisin. Monet hyvät löydöt siis saanut ennen kuin ehtivät hyllyynkään.
Muistutan tuosta minun instagramtilistä kun se elää vähän enemmän kuin tämä blogi. Siellä kirppislöytöjä useammin varsinkin tarinoiden muodossa.
Hyvää viikonloppua, täällä etelässä jännätään että tulisiko talvi jolloin koululaisten ei tarvitsisi pakkohiihtää. Lunta kun siis ei ole.
