"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

9. marraskuuta 2018

Lisää Karenia

Tuossa edellä kirjoitin Karen K tontuista ja olipas taas jännä, että sen jälkeen kun menin kirpputorille, löytyi heti lisää Karenia!


Tällaisia pahvisia 60-luvun koristeita, skannasin ne tähän, niiden koot ovat 12-15cm. Karen K puumerkit löytyy. Aika ihania, takana on lyijykynillä merkitty hinta, 40 penniä.
Kiitokset taas että joku oli tuonut ne lahjoitustavarakirpputorille myyntiin, eikä heittänyt roskiin.

Ja mitähän ensi kerralla löytyy? Nyt aika hyvä putki päällä.

4. marraskuuta 2018

Karen K tontut

Tällainen tonttupoika on pyörinyt meillä joulukoristeiden joukossa, se on tullut miehen matkassa, joka muistaa sen olleen heillä kotona lapsuudessa. Olen ajatellut sen olevan joku krääsä vaan, vaikka söpöinen onkin.
Sitten viime jouluna samantapaisia hahmoja vilahteli ruotsalaisissa ja tanskalaisissa instagramtileissä, ja tajusin että ovat jotain muuta.
Tonttuhahmojen takana on tanskalainen kuvittaja-piirtäjä Karen Kjaersgaard (1932-2014) joka on piirtänyt samoja tonttuja myös esim. postikortteihin.

Tässä tanskalainen sivusto jossa kerrotaan Karenin muovihahmoista:

Mikaels Karen K. blog

Ja postikorteista:

www.piaper.dk

Aloin heti etsimään kirpputoreilta Karenin "nissejä", mutta en löytänyt silloin ensimmäistäkään.
No nyt sitten tänä vuonna onnisti, Pelastusarmeijan kirpputorilta löytyi viisi.
Näin sain itselleni uuden jouluisen keräilykohteen.



2. marraskuuta 2018

Apua, vuosi 2000

Kautta aikojen on mietitty maailman menoa, mitä meillä on kymmenen, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä.
Itsekin mietin asiaa usein mm. sitä miten pitkälle kaikki digitaalinen teknologia voi mennä, käyvätkö lapsenlapseni koulunsa jo pelkästään näpyttelemällä tietokonetta?

Löysin Kaks´plus -lehdestä vuodelta 1973 nuortenpalstalta kirjoituksen, jossa joku nuori pohti miltä maailma näyttäisi vuonna 2000.
Paikoin aika osuvaa, mutta onneksi ei olla menty vielä 20 vuotta myöhemminkään noin pitkälle.


Apua, vuosi 2000

Mä pelkään kun mä ajattelen vuotta 2000.
Mä pelkään tietokoneita, robotteja, kelluvia avaruusasemia ym. tekniikan hienouksia.
Mä pelkään että ihminen suuressa viisaudessaan on tuhonnut villieläimet, tappanut metsät, saastuttanut vedet.
Luonnontuotteita ei ole enää kaupan. Ihmiset syö keinotekoista massaa.
Yleinen lapsensynnytysoikeus on poistettu, maailmaan syntyy erikoisristeytettyjä teknillisiä neroja. Tällä tavoin estetään luovien taiteilijoiden ym. tekniselle kehitykselle hyödyttömien jäsenten syntyminen.
Kaikkialla on kalseita rakennuksia ja ne on täynnä koneita.
Voi apua, ei anneta ton kaiken tapahtua. Tyydytään vähempään. Miten mahdottoman kaunis paikka maapallo onkaan. Miks ihmisen tarvii pyrkiä pois täältä. Jos muilla planeetoilla on olioita, miks ne ei sais olla siellä omassa rauhassaan ? 
Ennen vuotta 2000 pitäis ratkaista se, kumpi on tärkeempi, ihminen vai kehitys.

Annameri

Kaks´plus 1973

Lapsia kiipeilytelineellä Tervasaaressa 1969
Kuvaaja Volker Von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo