"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

16. helmikuuta 2018

Fisher Price levysoitin

Olisiko ollut yksi toivotuimmista leluista?
Fisher Price televisio tai tämä, jos sai valita.

Vetomekanismilla toimiva levysoitin, viisi käännettävää levyä, sävelminä esim. Tuiki tuiki tähtönen.
Soitinta tehtiin vuosina 1971-83, sekä nyt on myös uustuotannossa pattereilla toimiva versio.

Olen ostanut joskus kirpputorilta, yksi levy puuttuu, sekä soi aika hitaasti, joten pitäisi aukaista ja putsata.
Nostalginen!




9. helmikuuta 2018

Fiskamin lautanen


Fiskarsin Fiskamin-sarjasta löysin tuollaisen 60-luvun fonduelautasen.
Settiin kuuluu kuusi erilaista värikästä melamiinilautasta.
Olisipa kiva löytää lisää.

Kuvio on siirretty saksalaisella Ornamin tekniikalla, tämä kuvitus ulkomaista alkuperää,
mutta joitakin kuvioita Fiskamineihin on suunniteltu myös Suomessa. 

Glorian Antiikissa on ollut hyvä juttu Fiskamineista, ja se löytyy luettavaksi myösi netistä.

Lautanen ei ollut hinnalla pilattu, taas oli vaan hintalappu (tarra+teippi) laitettu kurjasti juuri pohjamerkinnän päälle. Jouduin repimään sitä irti jotta sain kurkattua, että on varmasti Fiskaminia.
Tästä on tuolla Kontissa sanottukin, etteivät laittaisi leimojen päälle hintoja, sinne piiloon kun jää tärkeää tietoa meille keräilijöille. Mutta aina näitä vaan on.

6. helmikuuta 2018

Punavankien muistomerkki


Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Lahdessa on eräs tähän kuuluva tärkeä historiallinen paikka, paikka jossa oli Suomen suurin punavankien kokoomaleiri.

Lahden Fellmanin kartanon pellolle koottiin punaisten joukkojen antautuessa huhti-toukokuussa 1918 yli 20 000 vankia, joukossa pakomatkalle itään lähtenyttä siviiliväkeä, naisia ja lapsiakin. Suurin osa joutui viettämään useita päiviä avoimen taivaan alla ennen kuin siirtäminen kasarmeille alkoi, mm. läheiseen Hennalaan.
Lahden väkiluku oli tuolloin n. 6 500 henkilöä, joten kyseessä oli hirmuinen yhtäkkinen ihmismäärä. Elintarvike- ja lääkintähuoltoa ei pystytty hoitamaan, kuolo korjasi auttamatta heikommat.

Punavankeja Fellmanin peltoaukealla.
Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Nykyiselle Fellmanin pellolle, joka ei enää ole pelto vaan puisto, pystytettiin Punavankimuistomerkki vuonna 1978.
Teoksesta julistettiin kutsukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Erkki Kannosto.
Muistomerkki paljastettiin 60 vuotta kansalaissodan päättymisen jälkeen, ja suuren paljastusjuhlan kunniavieraana oli presidentti Urho Kekkonen.

Muistomerkki on tilateos, kolmesta graniittisesta monoliitista muodostuu portti, jonka äärellä on vapauteen ja maata rakentamaan lähdössä olevia pronssisia henkilöhahmoja.


Muistomerkin henkilöhahmot ovat isoja, yli kolmimetrisiä, ja graniittitasolla voi liikkua vapaasti.

Vuonna 2013 paikalla toteutettiin taiteilija Kaisa Salmen suurperformanssi, jossa yli 10 000 ihmistä kokoontui kunnioittamaan sisällissodan uhreja.


5. helmikuuta 2018

Koko kansan kattila


No tämäpä ei liiemmin esittelyjä taida kaivata, on varmasti monille tuttu kattila.

Heikki Orvolan suunnittelema Wihtori teräsemalikattila lanseerattiin vuonna 1978, ja näkyvän mainoskampanjoinnin ansiosta kattilasta tuli koko kansan kattila.
Kattilassa on paksu patentoitu erikoispohjarakenne joka estää pohjaan palamista. Sehän se olikin aiemmin ollut siistin ja mukavan emalikattilan pahin vika.
Meilläkin oltiin kai mainonnan uhreja kun äiti kiikutti Wihtorin kotiin, ja hyvin palvelikin monta vuotta, ensin ihmisillä ja lopuksi koiran juoma-astiana.

Kattiloita ja kasareita oli valittavana useita kokoja, sekä näppärä kahvipannu.

Ruskeaa (beige) kattilaa/raitakoristetta sanottiin Manteliksi, ja se oli suunniteltu yhteensopivaksi Arabian Pirtti astiaston kanssa.
Harmaa kattila/raitakoriste oli Kumina, ja sen raitojen ajateltiin sopivan Salla astiastoon.

Wihtoria koristeltiin myös muulla tavoin. Raija Uosikkisen Villiruusu oli Arabian emaleihin tullut koristeeksi vuonna 1977, ja se napattiin myös Wihtoriin.


Ruskea maisema on tuntemattoman suunnittelijan, minulla tulee mieleen tästä englantilainen maalaismaisema. Ei ihan heti hoksaa, että onkin suomalainen kattila.
Tätä koristetta on käytetty myös matalissa laakeissa emalikulhoissa.

Tieto Wihtoriin oli painettu keittiötietoutta, kuten ruoka-aineiden painoja ja kananmunan keittoaikoja. Kuvan kattilasta löydät täältä.

Lemmikki Wihtori oli viimeisin, vuonna 1982 markkinoille tullut kattila. Siinä on koristeena pieniä sinisiä lemmikin kukkia. Tästä kattilasta en löytänyt kuvaa.

2. helmikuuta 2018

Kahvi- ja vesipannu Finella


Olen vuosia etsinyt sopivan hintaista Heikki Orvolan vesipannua joko punaisena tai keltaisena. Yleensä myynnissä on ollut vaan muita värejä, valkoisia eniten. Hinnat kolmenkympin paikkeilla.

Kunnes sitten viime kesänä peräkonttikirppikseltä sain haluamani. Tingitty hinta 15 euroa.
Pannua oli luultavammin pesty pesukoneessa, koska puuosat olivat rispaantuneet (kuivuneet), nuppi jopa haljennut. Äkkiä öljyä pintaan, ja sain jotain pelastettua. Kahvahan pannussa on laminaattia, joka ei siis vedestä tykkää.
(Jos jollain on romukeräykseen menevä pannu, voin ostaa siitä tuon puunupin, se on helposti ruuvattavissa kannesta pois.)

Joulun alla ostin vielä ruskean pannun, tämä on todella hyvässä käyttökunnossa, ei liiemmälti käytetty, ARABIA tarrakin vielä paikoillaan. Tästä maksoin epäröimättä 20 euroa.

Orvolan pannu tuli myyntiin 1978-79, ja se liitettiin Finella sarjaan, useita värejä, sekä muutamia koristeita esim. Uhtua ja Pirtti.
Pannu sai Formes Utiles palkinnon Ranskassa 1979.

Mitähän tuollainen pannu sitten aikoinaan maksoi, maksammeko kirppishinnoissa enemmän vai vähemmän?
Anttilan kuvastosta vuodelta 1981-82 löytyy beige vesipannu tarjoushintaan 79mk. Rahanarvon laskurilla tuo summa nykyrahassa olisi n. 32 euroa.

HUOM HUOM Markkinoilla liikkuu myös kömpelö kopio Orvolan pannusta. Hyvin paljon samaa, mutta muoto littaisempi ja kannessa ei ole reunassa kohoumaa ja nuppi on korkeampi.
Valitettavasti tätä pannua on nähty esim. Tori nettikirpputorilla myytävän virheellisesti Arabian pannuna. Olipa kerran eräässä aikakauslehdessä myöskin esiteltynä kotimaisena Orvolan tuotteena. Missä lie tuo kopio sitten on tehty. Mutta tarkkana saa olla jos ei ole ihan selvillä miltä aito näyttää.


Kiitos kaikille myötäelämisestä surussa, ja ihan kuin ei tässä olisi tarpeeksi, omakin terveys on nyt tarkkailun alla...

22. tammikuuta 2018

Raskas alkuvuosi

Tämä vuoden alku on ollut perheellemme raskasta aikaa.

Äitini on joukosta poissa.

Äiti oli sairastanut jo muutamia vuosia syöpää. Tiedossa oli, että äiti ei enää koskaan parane, mutta hoidoista oli apua, ja hän pystyi elämään suht normaalia elämää.
Syöpä on pirullinen, kun se toisesta paikasta saadaan nujerrettua, jo se toiseen paikkaan pesiytyy. Nyt tämä viimeisin leviäminen huomattiin liian myöhään, sädehoitoa ei ehditty koskaan aloittaa. Äiti menehtyi hyvin nopeasti, sairaalaan päästyä meni pian tajuttomaksi, ja elinajaksi annettiin enää tunteja, ehkä päiviä.

Kävimme jättämässä jäähyväiset sairaalan kappelissa, ja voin sanoa, että se oli yksi elämäni kauneimmista hetkistä. Äiti hymyili, ja kasvoilta näki, että nyt hän oli saanut levon, poissa kaikki tuska ja kipu. Tunne oli vapauttava ja lohdullinen.

Suru on raskasta kannettavaa, minusta tuntuu että olen vanhentunut 10 vuotta parissa viikossa. Erityisen raskasta on katsoa isän surua, ja huoli tietysti kova hänen jaksamisestaan ja pärjäämisestään.

Samalla tämä on ollut herätys siihen, että rakkaat ympärillä vanhenevat, ja yhteinen aika alkaa käymään vähiin.

***

12. tammikuuta 2018

Lokoisa lepotuoli, Pulkka

Onpa kiva tunnelma kuvassa, nojatuoli oikein kutsuu istumaan. Liekö siinä alkamassa lomakuvien katselu diaprojektorista? Takan rätinän voi kuulla taustalta...
Hyvin onnistunut mainoskuva, joka on Askon huonekalukuvastosta vuodelta 1964.

Nojatuoli on Ilmari Lappalaisen suunnittelema Pulkka.
Hän on ollut tuolloin 60-luvulla jo tulevaisuuden visionääri, sillä tuoli voisi ihan hyvin olla 90-luvunkin muotoilua.
Pulkka-sarjan synnystä Lappalainen on kertonut seuraavaa:
"Laiskanlinnaa katsoessani pienissä asunnoissa minulle syntyi mielikuva, että elefantti oli kömpinyt saunakamariin. Mietin miten voitaisiin saada tuoli matalammaksi ja muhkeutta vähennetyksi, mutta siitä huolimatta säilyttää sen miellyttävät istumaominaisuudet.
Näin syntyi ajatus kallistaa tuolia riittävästi, ja saada silti jalat mukavasti oikaistuiksi. Pulkkaan suunniteltu 135 asteen istumakulma antaa tuen koko keholle."

Pulkka-sarjasta tuli suosittu, ja 60-luvun lopulla sarjaan kuului jo kymmenisen eri kalustetta.

11. tammikuuta 2018

Kupittaan saven törpöt

Kupittaan savi on ollut aina minulle vähän liian vanhaa, vanhahtavan näköistä keramiikkaa, enkä ole niitä keräillytkään.
FIDA kirpputorilla nappasin käteeni tuollaisen törpön luullakseni sen olevan joku etelä-eurooppalainen matkamuisto. Joku vielä piruillakseen liimannut kylkeen Kupittaan saven tarran.
Mutta ei, googlailun jälkeen totesin, että kyllä nämä ihan kotimaisia ovat.

Toisen pohjassa oleva paperilappunen myöskin johdatteli ajatuksia Kupittaan saveen, kun muistelin, että jotain tämän suuntaista merkintää Kupittaalla myös käytettiin.
Minusta aika edulliset maljakot, vaikka lasitteessa onkin krakeloitumista.

Ja nämä sujahtavat oikein kivasti minun saksalaisten retromaljakoiden joukkoon.

5. tammikuuta 2018

Keltaiselle Pehtoorille kaveri

Kirpputoreilla on hyvin harvoin mitään kirppishintaisia Pehtoori-pannuja myynnissä. Puhun siis muutaman kympin tai alle maksavista. Kyllähän niiden hinta tiedetään jo hyvin. Ihan halvalla ei lähde.

Joulun alla kuitenkin SPR Kontissa oli yksi tumman sininen myynnissä. Varmaan äsken tuotu, koska paria päivää aikaisemmin ei vielä ollut esillä. Eli tuuria matkassa että satuin paikalle.
Kohtuullisessa kunnossa sisältä sekä päältä, koristekelpoinen. Tarvitsi vain perusteellisen puhdistuksen ja ruskeiksi kuivuneiden bakeliittiosien rasvaamisen.
Hinta oli 17 euroa ja pidin sitä jo aika OK hintana, olisin ehkä ostanut silläkin. Mutta minullapa oli juuri mukana alekuponki jonka olin saanut Kontin uutiskirjeen tilaamisesta. Niinpä pannulle ei jäänyt hintaa kuin 8,50 euroa. Hyvät kaupat!

Keltaisessa pannussa lukee pohjassa FINEL, joten se valmistettu ennen vuotta 1972, sininen sen jälkeen, siinä on ollut tarraleima.