"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

23. helmikuuta 2017

Hei nyt kisataan taas


Lahdessa kisataan. Nämä ovat jo peräti seitsemännet hiihdon MM-kisat Lahdessa.
Lahtelaisista jotkut ovat innoissaan kisoista, jotkut taas eivät niinkään. Kuulun jälkimmäisiin. Menee aikalailla kategoriaan EVVK. En mene lähellekään kisahulinoita, onneksi kirpparit on kauempana keskustasta.

Kisojen kunniaksi historian havinaa...

VIRALLINEN MM-78 KORTTI 
Foto: Henrik de Heij

Huomioitavaa on se, että kolmatta pikkumäkeä ei ole vielä rakennettu, se kun valmistui vähän ennen kisoja. Kuva voisi olla -77 esikisoista, jolloin taas normaalimäki oli uuden uutukainen.
Iso mäkihän oli jo konkari, valmistui 1971.


Mukavia kisaviikkoja kaikille!


19. helmikuuta 2017

Oberglas

Oberglas, Itävalta.
Ovat niitä ei-niin-tunnettuja "mummolan maljakoita", joista lasipalstoilla kysellään jatkuvasti että kenen tekosia ja milloin.

Hinnat ei kirpputoreilla yleensä päätä huimaa, n. 2-10eur. Toki maljakoita näkyy myös vitriineissä Riihimäen lasin rinnalla samoissa hinnoissakin....mutta pyytäähän aina saa.

Kauniita värejä ja erikoisia koristeellisia muotoja. Näillekin löytyy omat keräilijänsä. Voisin olla vaikka yksi.

Tässä muutamia yleisiä malleja, kuvat ovat Lasikon aarteet sivustolta, josta ystävällisesti sain luvan kuvien käyttöön.

Kuvat: www.lasikonaarteet.com/albumi/oberglas/


Tässä sitten minun vähäiset Oberglasit:
Kummatkin ovat olleet puoleen hintaan myynnissä, korkealle "kuningaskalastajansiniselle" hintaa jäi 1euro ja meripihkan väriselle 3eur.

14. helmikuuta 2017

Kultasepät Salovaara


Kultaseppä Salovaaran vanhoja pronssikoruja löysin kaksin kappalein.

Salovaara (1955-88) oli aikoinaan iso yritys, ja tunnettu varsinkin upeista hopeakoruistaan. Nimileimana heillä on koruissa se jääkarhun kuva.

Pronssikoruissa ei välttämättä ole mitään leimaa, näistä kahdesta kuitenkin löytyy MADE IN FINLAND. Aina jos koru on leimattu näin, voi olettaa ettei kyseessä ole mikään pilipali rihkamakoru.
Mystinen korunimi Kalevi Sara liittyy Kultaseppä Salovaaraan siten, että se oli Veikko Salovaaran taiteilijanimi.
2eur


2.50eur (oli -50% ale)



Salovaaran pronssikoruja oppii tunnistamaan oikeastaan vaan netistä katselemalla, jotain yhtenäistä muotokieltä on, mutta osa hyvin erilaisia kuitenkin.
Riipuksissa on käytetty ainakin tällaista "lukkoa", se voisi olla myös hyvä tunnistusapu.

9. helmikuuta 2017

Hackman Kievari

SPR Kontista 1eur
Nyt minulla ei ole ihan tarkkaa vuotta siitä milloin aterinsarja Kievari on tullut myyntiin. Mutta vahvastihan se profiloituu 70-lukuun. Meilläkin oli kotona jokunen yksittäinen seilaaja lusikkalaatikossa, olivat pienempiä kuin pääruokavälineet, haarukkaa käytettiinkin esim. suolakurkkujen/punajuuriviipaleiden ottimena.

Sarjaa täydennettiin muilla osilla, mm. paistinveitsi, juustoveitsi, juustohöylä, salaattiottimet ja kakkulapio. Varren muoviosaa mainostettiin käytössä muuttumattomana. Vaan pysyikö?
Kievarin on suunnitellut saksalainen Adolf Babel, sama mies on myös tutun Savonia -sarjan takana.


Avotakassa oli ennen palsta Meidän messut, jossa "esittelemme uutuuksia, kokeilemme, kiitämme ja moitimme."
Vuodelta 1973 löytyy palstalta seuraavaa, josta voisi olettaa, että Kievari on ehkä siinä main tullut myyntiin:
"RUOKAILUVÄLINEET KOEKÄYTÖSSÄ
Hackmanin uusi ruokailuvälinesarja näyttää hyvältä.
Kaunista himmeää terästä ja mustat koristeellisesti niitatut kahvat. Kokeilimme niitä ruokailukäytössä muutaman viikon ajan ja sekä haarukka että lusikat ovat osoittautuneet erittäin mukaviksi.
Veitsi sen sijaan on hiukan hankala. Sen terän leikkaava osa on liian lyhyt, ja liian kaukana kahvasta. Erityisesti perunoiden kuoriminen tällä veitsellä vaatii oppimista.
Sarjan hinta on edullinen, ruokahaarukka, -veitsi ja -lusikka maksavat 3.80mk/kpl ja kahvilusikka 2.50mk/kpl.
Välineet kestävät konepesun."

5. helmikuuta 2017

Hilja, hiljainen hinkki



Onpas tässä Arabian vuoden 1973 mainoksessa hyvä idea!

"....Olemme tehneet parhaamme jotta lasi, posliini ja emali sointuisivat yhä paremmin yhteen....Kun mietit omaa ruokapöytääsi, voit huviksesi leikellä tämän ilmoituksen sivuja, suunnitella oman kokoonpanosi ja kerätä sen itsellesi vähitellen."
Minä alkaisin sommittelemaan omaa kattausta punaisista esineistä, mukaan tulisi vähän ruskea-vihreääkin, ei kuitenkaan Ruska-kuppia.

Mainoksessa on yksi Arabia Wärtsilän suhteellisen tuntemattomaksi ja harvinaiseksi jäänyt esine, Hilja hinkki.
Leif Erikssonin 70-luvun alussa muotoilemassa emalisessa hinkissä/talouskannussa pohja, kansi ja kädensija olivat kuitenkin vahvaa valkoista muovia. Hinkin väreinä käytettiin samoja kirkkaita perusvärejä kuin muissa emalituotteissa. Sitä mainostettiin erityisesti kesämökkitarpeisiin, esim. marjanpoimintaan.

Ihan tässä pinnistelen, että olenko koskaan nähnyt kirpputorilla myynnissä Hiljaa, ja ei ainakaan lähimuistissa näin ole.

Hiljan tietolähde: Keräilijän aarteet-Iloista emalia, Helena Leppänen

3. helmikuuta 2017

Laineen ja Sarpanevan koruja uustuotannossa


Vanhaa tuotantoa, Luu-sarjan sormus (1973)
Turun Hopean nimekkäiden 70-luvun korutaiteilijoiden Jorma Laineen ja Pentti Sarpanevan koruja valmistetaan taas.
Tämä kaikki alkoi loppuvuonna 2015, ja nyt mallistossa on jo paljon erilaisia riipuksia, rannekoruja ja sormuksia suosituimmista sarjoista valmistettuna. Materiaaleina ovat pronssi ja hopea. Tuotteita voi ostaa helposti Turun Hopean verkkokaupasta.

Käsittääkseni kauppa käy ihan mukavasti, hinnat maltillisia, esim. pronssisen sormuksen saa alkaen kahdella kympillä.
Mitä tämä tekee sitten vanhojen "alkuperäisten" korujen hintatasolle? Aletaanko vanhoja arvostamaan enemmän, ja niiden hinta nousee, vai tullaanko niitä vertaamaan uusien rinnalla?

Itse olen tässäkin uustuotannossa sillä kantilla että vanhassa vara parempi, mutta en sulje pois sitäkään, että voisin ostaa tätä uutta. Tai ainakin toivoa lahjaksi 😁