"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

20. elokuuta 2014

Yksikäsisäätöinen



Muistatteko vielä kuinka ennen pestiin käsiä vääntämällä lämpöistä vettä yhdestä hanasta ja toisesta kylmää ? Usein kädet tulikin pesaistua pelkällä kylmällä vedellä kun ei jaksanut alkaa säätämään nupikoista vettä sopivaksi.

Oraksen yksiotehana Safira on kehitelty v. 1975, tarjolla oli tippumattomuustakuulla varustettu helppokäyttöinen ja vettä säästävä hana. Säästöä tuli kun vettä ei mennyt enää hukkaan lämpötilan etsimisen vuoksi.

Huomaa mainoksessa hanan käyttöohje !



Damixa-sekoitushanassa on ripaus ylellisyyttä.
 
 Akryylikahvaista hanaa sai myöhemmin myös 24 karaatin kultauksella.
 
 Damixa (Tanska) esitteli vuonna 1966 ensimmäisenä yrityksenä maailmassa yksiotehanan.




 Värillisiä hanoja ym. sekoittajia ei taida enää haluta kukaan,
mutta 70-luvulla sitä väriä piti saada ängettyä joka paikkaan.
 
 

Värisuora Oras-Bidetta käsisuihkuja.
Suihkuletkuja sai myös samoissa väreissä.



Kuvaa ei tuotteesta ole,
mutta Lönnström Oy/OSY valmisti yksiotehanaa
jossa "kuori" oli värillistä muovia: punainen, keltainen, sininen, vihreä, valkoinen tai musta.



Mainoskuvat vuosilta 1975-76.


8. elokuuta 2014

Valtakulman kodinosastolla


Osuuskaupalla oli 60-70-lukujen taitteessa lehtimainontaa, joka paitsi esitteli tuotteita/valikoimaa, niin siinä samalla myös SOK:n toimipaikkoja.
Parasta noissa mainoksissa on se, että niissä on kuvattu eri kauppojen osastoja ja niiden tavaroita.

Kuvassa kurkistellaan Tavaratalo Valtakulman (Lahti) kodinosaston lasihyllyihin. Hienolta näyttää. Outoa ajatella, että ennen vaikkapa Aurinkopullon pystyi ostamaan kaupasta kuin minkä tahansa tuotteen.

Mainos kokonaisuudessaan, se on Eeva-lehdestä 1967.

 
 
Aiemmin blogissa on nähty kuva Kuopion Sokoksesta.
 
 
Näistä toimipaikoista olen myös löytänyt mainokset:
Ravintola Ilomantsi,
Hotelli Hamburger Börs,
Joensuun Sokos,
Karhulan Sokos,
Mäntän Sokos,
Hotelli Vaakuna,
Jyväskylän Sokos,
Varkauden Sokos.
 
Olisiko joku tietty minkä haluaisitte nähdä ?


4. elokuuta 2014

Kivoja juttuja

Kesällä kirppistely on jäänyt vähemmälle,
mutta jotain kivoja juttuja kuitenkin on löytynyt.

 
 Tässä parhaimmat:
 
Lena ja Al Eklundin retropurkki, isompi koko.
1eur


Kaksikerroksinen keksi/leipälaatikko on alumiinia, ruotsalaista tekoa. Luulenpa että tästä puuttuu yksi kerros.
2eur


Valmistaja JH Fabrikerna.


Villeroy & Bochin sokerikko + kermakko oli tullut myyjälle lahjaksi 80-luvulla.
 Ja nettihän sen kertoikin että koristeellista Acapulcoa on valmistettu 1983-1991.
2eur


ET Siiroisen Jesperi sokerikko/jälkiruokamalja.
2eur


Riihimäen lasin maljakoita, design Tamara Aladin.
Vasemmanpuoleinen kulkee nimellä Reimari, toiselle ei taida löytyä kuin valmistenumero.
Yhteensä 15eur, samasta pöydästä, toinen oli 6.50e ja toinen 8.50e.
 
 
 

28. heinäkuuta 2014

Rymd



Kauppa ja Koti -lehti 1971

Rymd mehu on jäänyt lähtemättömästi monien mieleen, ja se nouseekin aina keskusteluissa esille kun muistellaan 70-luvun elintarvikkeita.

Rymd oli alumiinipusseihin pakattua jauhetta jota sekoitettiin veteen, ja tuloksena oli poreilevaa virkistävää janojuomaa.
Makuina appelsiini, sitruuna, omena, mansikka, Retu veriappelsiini ja Tahvo vadelma. (Hahmot Kivisistä ja Sorasista.)

Lehtimainoksen mukaan Rymd sisälsi hedelmäsokeria, mutta mitä jauhe oikeastaan oli ?

Rymd oli ruotsalaisen Astra lääketehtaan kokeilun tuotos kun kemistit kehittelivät hyvänmakuisia päällysteitä tabletteihin. Oivallettiin että makeutusaineesta voi valmistaa tekomehujauhetta helposti ja halvalla. Rymd oli lähes puhdasta syklamaattia keinotekoisilla maku- ja väriaineilla höystettynä.
Jauhe vei vähän tilaa joten se nimettiin Rymdiksi (rymd= tila, avaruus.)
Suomessa outo pesuainemainen nimi ei haitannut, kun jauhe oli niin halpaa ja niin helppoa kuljettaa mökille ja reissuun.
Mutta oliko tuollainen lisäainepommi hyvää ? Rymdia juotiin kuitenkin enemmän kuin mitään muuta mehua, parhaimmillaan 6-7 miljoonaa litraa vuodessa.

Kunnes maailmalta kiiri tutkimustulos pohjolaan - syklamaatti makeutusaine aiheuttaa syöpää !

Myöhemmin vaarattomuus todettiin Suomessakin, mutta Rymd oli tullut tiensä päähän, se ehti olla markkinoilla viitisen vuotta.

Tietolähde: NYT viikkoliite 24/1999


22. heinäkuuta 2014

Finel koristeet


"Auringonkukka" kattila,
johon olen metsästänyt vuosia puuttuvaa kantta.
 Pelkkä kattila maksoi 10eur.
 
Laatutavara.com:iin on kerätty hyvä tietopankki Finel koristeista ja malleista
Sieltä voi lukea, että kaikkien koristeiden suunnittelijaa ei tiedetä.
 Keitähän ovat olleet ? Emalitehtaan omia työntekijöitä ?
Raija Uosikkinen ja Esteri Tomula ovat vain saaneet nimensä nimekkäinä suunnittelijoina esille.
 

Kirpparilla oli joulukello -aiheinen iso kulho myynnissä, mutta pohjassa ei lukenut FINEL ja kuviokaan ei ollut minulle silloin vielä tuttu. Hinta ei ollut kuin jotain 8eur, mutta ostamatta jäi tietämättömyyden takia.

Nyt viisaampi, ja ei mene enää tuollaiset ihanuudet ohitse.
Kuva: laatutavara.com

13. heinäkuuta 2014

Monipuolinen Metsovaara


 60-luvun puolivälissä Marjatta Metsovaara alkoi suunnittelemaan Top-Tip sateenvarjoihin kankaita porvoolaiselle Green&Greenille.
 
Mallisto vaihtui kaksi kertaa vuodessa ja esim. v. 1968 mallistossa oli 15 erilaista kuosia 106:lla eri värillä ! Ja kun samat kuviot toistuivat kankaissa, saattoi naisilla olla vaate ja varjo yks yhteen. Oli kyse siis muotiasusteesta. Sateenvarjoja vietiin USAan ja Kanadaan.
Kuviot painettiin nailonille käsin, joten mistään halvasta tuotteesta ei ollut kyse.
Yhteistyö yrityksen kanssa jatkui vuoteen 1982 asti Metsovaaran jäädessä eläkkeelle.
 
V. 2005 aloitettiin uustuotanto saman valmistajan toimesta.
 Varjoja myytiin ainakin Stockmannilla ja Taito Shopissa.
(Nyt kun googlettaa Green&Green ei löydy enää koko firmaa ??)
 
(Tekstin vapaa käännös täältä,
kirjassa RETROAARTEET on muistaakseni myös juttua näistä varjoista.)
 
 En olisi tunnistanut eilen löytämääni sateenvarjoa Metsovaaraksi kuvion perusteella,
 mutta onneksi ovat hyvin nimikoituja.
 Alkuperäistä tuotantoa, ehjä käyttökuntoinen sateenvarjo, 50cent.
 
 
 

 
Muistatteko kirppislöytöni Tomulan Isokukat ? Laitoin niistä hinta-arviokyselyä Koti ja Keittiö-lehteen, ja nyt vastaus on tullut (jonotusaika n. 6kk) Jouko Rekolan antamana.
Katso lehtijuttu täältä.