Kuvassa on SOK:n Rauman tehtaan valmistamia Muksupalleja superlonista (Avotakka-lehtessä 1970), olivat aika hauskoja peuhaleikeissä, pehmeitä ja isoja ja kestäviä. Ei säry eikä kolhi.
Peuhalelut on suunnitellut Ahti Taskinen.
Muita eläinhahmoja hepan lisäksi olivat norsu ja virtahepo.
Ja tadaa, mikäs se siellä Kierrätyskeskuksessa odotti ostajaa viime viikolla, meidän superloniheppa, ja hintakin sopiva, 3e. Päälinkankaana oli sellaista öklöä beigea, kuvassa olenkin sen jo ottanut pois. Ratkoin kaikki vanhat ommellut palat ja sain niistä suoraan "kaavat" uuteen päälliseen.
Heppa esitellään uusittuna myöhemmin ratsastajan kera !
14 kommenttia:
Voih mikä löytö! Muistan itsekkin tuollaisten kanssa leikkineeni la-asteella. Meidän koulussa oli noitä palikoita varmaan sata! Kyllä olivat ihania silloin! Innolla jään odottamaan millaisen hepan saat aikaiseksi :)
Ihana löytö. Enpä ole pitkään aikaan nähnyt tuota heppaa.
Meillä on toi heppa lapsuuteni peruja, juuri mietin pitäisikö se viedä äidin luo "mökille".
Mulla oli pinenä muksuheppa..se oli ihana ja mä olin niiiin ylpeä siitä...olin sen saanut isältäni... n. vuosi sitten löysin Kontista muksuhepan, maksoin muistaakseni 6e, vintillä se oottelee Liljan kasvamista..
Hyvä löytö! Jos joku muu innostuu niin ainakin tampereella olevasta vaahtomuovikaupasta saa tuon näköisiä paloja myös ostaa... En kyllä tiiä saako tänne tulla näin mainostaan...?
voih, serkulla oli tuollainen ja minä en saanut! Ostaisin heti omalleni, jos löytäisin. Mutta en osaa edes ommella...
Armida
Vaude, mikä LÖYTÖ!!! Aivan mieletön!
Että noita vielä edes on tallessa, aika uskomatonta. Luulis että olisivat kaikki viimeistään 90-luvulla menneet roskiin. Onneksi eivät olleet, näyttää aika siistiltä tämä superlonkin.
Minä laittaisin sellaiset ympyrät silmiksi tälle hepalle, niin kun tuossa vuoden 1970 heppa kuvassa.
Tämä ei ole varmaankaan tuo ihan aito muksuheppa, onhan superloni vähän erilailla leikattu. Muksuhepassa kaksi heppaa menee toistensa lomaan yhdeksi isoksi nelikulmaiseksi tyynyksi.
tosi upee löytö,jään odottelemaan valmista heppaa:)
Oi, noita heppoja oli useita meidän taloyhtiön kerhohuoneessa silloin kun olin pieni 80-luvun alussa. Niillä sitten ratsastettiin kilpaa muiden pihan lasten kanssa mm. pikkujouluissa!
IIik, Muistot palaa tosta Hepasta mieleen. Lapsena kerhossa tuli leikkityä tuollaisella. Ihan uskomatonta, että tuolaisten pienten asioiden näkeminen palauttaa kasan muistoja mieleen, melkein tulee tippa linssiin, kun se oli silloinniin tärkeä. Ja täällähän on nyt tapahtunnut vaikka ja mitä! Ulko-asu uudistettu ja ynnä muuta. JA ihana tuo kangaskin :) Oih tää blogi on vaan niin ihana, kun vedet silmissä tätä jo lueskelee..
Meillä oli parikin vaahtomuovihevosta, mutta ei niissä kummassakaan ollut korvia eikä silmiä. Toisessa oli ruskea päällynen ja toisessa ei ollut päällystä ollenkaan.
Niistä sai tehty täydellisen neliön, kun ne yhdisti.
Aloin eilen ompelemaan kankaita yhteen ja huh, saa nähdä mitä tulee. En siis todellakaan ole mikään ompelija ja sanonkin että jos tämä onnistuu niin voin olla erittäin tyytyväinen !
Siis ei ole totta! Mä olen miettinyt pääni puhki, mitähän ne hepat oli lapsuudessani, mutta ei ole tullut vastaan 70-luvun jälkeen. Meillä oli kotona kaksi sinistä, joilla oli oranssit pyöreät isot silmät. Kun hepat kaatoi kumoon ja laittoi limittäin, niistä tuli tasasivuinen suorakaide, tai siis matala neliö, jos osaan kuvata oiken. Hankkisin omille lapsilleni heti samanlaiset, jos jostain löytäisin!
Lähetä kommentti