Alkukesän kuulumiset

Kesäkuu alkoikin kiireisenä, saimme viimein setvittyä tammikuussa edesmenneen äitini tavarat ja vaatteet. Äiti oli aina viimeisen päälle muodikas, ja vaatteet sekä kengät ovat todella laadukkaita ja hyviä (kalliita.) Hän vain oli niin pikkuruisen solakka, ettemme voi siskoni kanssa vaatteita käyttää, joten olen hinnoitellut niitä kirpputorille.
Tunteikasta juttua levitellä vaatteita joissa äidin tuoksu...Ja yhtään helpommaksi ei ole hommaa tehnyt takkien taskuista löytyneet kauppalaput, äidin omalla harakanvarvaskirjoituksella raapustetut, joissa jokaisessa on aina viimeisenä muistutuksena: "Sulolle ruokaa." Äiti rakasti lemmikkejä ja kissat sekä koirat olivat hänelle erityisen tärkeitä.
Äidin perintökorut olikin jaettu jo hänen elämänsä aikana, vihkisormuksia etsimme, kun isällä oli muistikuva että vielä viime kesänä äiti olisi niitä katsellut. Mutta ei niitä löytynyt. Jotenkin minulla taas on se kuva, että olisi aikoinaan puhunut myyneensä romukullaksi. Äiti ei koskaan pitänyt mitään sormuksia sormissaan.

No tästä kirppishommasta innostuneena laitan myös omat romppeet myyntiin, isolla luudalla lakaisen, näin paljon en ole laittanutkaan myyntiin sitten kun muutettiin. Olen ollut myös pari kertaa peräkonttikirppiksellä myymässä. Tätä hoputusta on myös siksi, että kirppis jossa aina myyn, lopettaa toimintansa heinäkuussa, joten en tiedä myynkö enää jatkossa ollenkaan itsepalvelukirppareilla. Nyt on saatava kaikki pois.

Ettei pelkkää tekstiä niin yksi kuvakin.

Löysin Arabia emalin levynsuojan metallijätteestä, ruskeaa Ritarinkukkaa on käytetty siis myös näissä koristeena! Tämä uusi tieto, sillä Laukan emalikirjassa ei ole tästä mainintaa.

Mukavaa kesän jatkoa, palaillaan!