"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

9. toukokuuta 2012

JOkaisen POlkupyörä


Mainos Tekniikan maailma 1975

Jopo juhli kymmenvuotistaivaltaan vuonna 1975 - samana vuonna jopon valmistus myöskin loppui. Sillä erää.

Vanhat jopot taitavat olla aika kysyttyjä, niihin liittyy sama retrobuumi kuin mihin muuhun 60-70-luvun tavaraan tahansa.

Isojopo, joponen, tuplajopo, jopomatic, jopo rodeo, jopomobil, jopojunior, rahtijopo, postijopo, kuntojopo...olihan niitä, malleja.

Kun aloin tätä juttua miettimään, muistin että meillähän on maalla roskalavalta pelastettu postijopo.
Alkoi heti kiinnostamaan, että missä kunnossa se on, ja voisiko sen korjata ajokäyttöön. Ajelisin.

Lapsena ajelin Tunturi Ponilla, en ihan muista oliko se jo ostettu isosiskolle ensin, vai olisinko saanut ihka oman pyörän.
Joten muiden jopomuistoja olisi kiva lukea : )


Jopon uusi tuleminen tapahtui v. 2000.


Lisää aiheesta :

Jopon kotisivut



kirja:  Miten Joposta tuli jopo - jokaisen polkupyörä



6 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Minulla ei ollut Jopoa lapsena, ajelin Helkama Monikolla ja sittemmin Kaunottarella, mutta yhdellä kaverilla oli jostain peritty Kombi-Jopo, jonka saattoi katkaista keskeltä esim. autokuljetusta varten. Muistan, että se oli 80-luvulla lievän irvailun kohde, etenkin kun väri oli silloiseen muotiin nähden mahdollisimman epäsopiva myrkynvihreä. Nykyisin meillä on yksi teinitytärpuolta varten hankittu keltainen rescue-Jopo tuota perinteistä mallia.

Outi-Hyypiön elämää kirjoitti...

Mulla oli lapsena perintö Jopo ja mä niiiiiiin häpesin ajaa sillä kun kaikilla muilla oli monivaihteset Tunturit. Vitsi kun pyörä olisi vielä tallessa :(

Lyde kirjoitti...

Oi! Meillä oli isommilla lapsilla vanha keltainen Joponen, mutta joku alhainen liero varasti sen. Miten kukaan kehtaa viedä lapselleen pyörän, jonka on ottanut joltain toiselta lapselta..? No, lohdutukseksi sain ostaa pienemmille nyt näistä uusista Jopoista sen ihan pienen, ja ai että sekin on söpö!

kassu kirjoitti...

mulla on edelleen tuolla varastossa aito 60-70-luvun jopo, isäni vanha :) enkä ikinä hävitä, isä entisöi sen nimittäin viimesimpinä töinään ennen kuolemaansa.
joutu kyl hankkimaan sillon entisöinti vaiheessa naapurista toisen varaosa jopon :)
vuosiin en oo ajanu, uudet kumit anselmi-joponi tarviis :)

AnniKainen kirjoitti...

Minun ensimmäinen pyörä oli kullanvärinen Jopo ja sain sen joskus 60-70-lukujen vaihteessa. Ai että olin ylpeä siitä. Vuonna 73 muutettiin Ouluun ja yks kerta kun tulin koulusta kotiin ja pysähyin kitkalle ostamaan karkkia niin joku oli kai tehnyt jäynää, sillä kun lähdin ajamaan pyörälläni, niin siitä irtosi molemmat pyörät. Oli siinä taiteileminen että pääsin kotiin. Enpä muista enää miten sille loppujenlopuksi kävi.

Henna kirjoitti...

Oioioi kiitokset makoisasta aikamatkasta! Todellinen hyvän fiiliksen blogi <3