Suomalaisen seuramatkailun kasvuvuodet alkoivat 60-luvun puolivälin jälkeen, suosituimmat etelään kohdistuneet matkustusmaat olivat Kreikka (Rhodos) ja Espanja.
Neuvostoliitto oli ykkösenä puhuttaessa tavallisesta ulkomaanmatkailusta.
iltalehti.fi |
Eikä Keihäsmatkoja (Spear Tours) voi sivuuttaa puhuttaessa suomalaisesta seuramatkailusta.
Jo 50-luvulla matkailualan liiketoimintansa aloittanut Keihänen perusti Keihäsmatkat v. 1965.
Vuosina 1971-72 Keihänen oli Suomen suurin matkanjärjestäjä.
Pääosin keihäsmatkalaisia lennätettiin Finnairin koneilla,
mutta 1972 Keihänen perusti oman SpearAir -lentoyhtiön, ja hankki kaksi käytettyä DC-8 lentokonetta, joidenka matkassa kulki tuhansia matkalaisia aurinkoon Välimeren maihin.
SpearAirin kone YouTubessa.
Keihäsen asiakkaina oli paljon tavallisia kielitaidottomia suomalaisia, perusduunareita, jotka eivät välttämättä halunneet kokea mitään uutta, matkoista oli tietoisestikin kartsittu pois paikallisväri. Kontrolloitu arkiminä jätettiin kotiin. Pääasia oli kun sai juoda, syödä ja juhlia.
Suomen kansa rakasti Keihästä ja hänen hulluimpiakin ideoitaan, esimerkiksi Kalevi lennätti Hymy-lehden kanssa toteutetussa kampanjassa Torremolinokseen 18 vihkiparia, jotka vihittiin koneen lentäessä Suomen ilmatilassa, ja 100 äitiä pääsi äitienpäivän aikaan Mallorcalle v. 1970.
70-luvulla turkikset olivat muotivaate ja vauraussymboli. Keihäsenkin imagoon kuuluivat turkikset,
lehtikuvissa hänet saattoi nähdä poseeraamassa pelkässä turkissa ja shortseissa, kesäkuumalla.
Keihänen rakasti julkisuutta ja osasikin pr-työn erinomaisesti.
Keihäsmatkat tulivat tiensä päähän 1974 kaatuen taloudellisiin vaikeuksiin öljykriisin jälkimainingissa, vanhat lentokoneet kuluttivat liian paljon kallista polttoainetta. Lopulta ei luottoa enää löytynyt, ja koneet jäivät kentälle.
Keihäsmatkatkojen mainos 1967 |
Keihänen sai kilpailla asiakkaista tosissaan, sillä muita matkatoimistoja perustettiin tai rantautui Suomeen tiheään 60-luvulla. Mm:
Aurinkomatkat 1963
Vingresor (Finnmatkat) 1964
Tjäreborg 1966
Matka-Rasila 1967
Spies-Matkat 1967
Kotiliesi 1976 |
Ja tämä Keihäsen sinappi on oikeasti hyvää, kannattaa kokeilla.
Kuuleman mukaan herra itse tosin lorautti siihen Koskenkorvaa...
Mutta konjakkitipan voi laittaa mausteeksi kyllä.
Mutta konjakkitipan voi laittaa mausteeksi kyllä.
Tämä aihe muuten vei minut mennessään, mielenkiintoista tietoa suomalaisten seuramatkojen kehityksestä. Itse kun pääsin etelään vasta 80-luvulla, ja silloin oli jo toisenlaiset ajat.
6 kommenttia:
KIITOS tästä blogista!!! Tämä on sellainen nostalgiaruiske ja tietopankki ettei tottakaan.....olen -69 vuoden mallia ja ihan jok'ikinen postauksesi on tuttua visuaalisesti ja konkreettisestikin....ikävä vain että itsellä ei jäljellä enää ainuttakaan hurmaavaa esinettä.
Mutta onneksi on tämä blogi; äidin kanssa täällä vieraillaan tämän tästä, muotoilua opiskeleva aikuinen jälkikasvunikin ihastelee hyväntahtoisesti naureskellen äidin ja mummon intoilun mukana.;D
Ihanaa marraskuun jatkoa,
kiittäen uudehko lukijasi Susse
Hauska ja mielenkiintoinen postaus!
Ohoh, onpas mallorcalainen hiekkaranta vuonna 1967 vielä alkuperäisen ja turmeltumattoman näköinen! Ei sikäli, että itse tietäisin asioista omakohtaisesti – enhän ole päässyt etelään vieläkään... :)
Kiitos Susse mukavasta palautteesta :)
Mulla on korkkaamaton Kihniön Kipakka pontikkapullo. Minkähän arvoinen se mahtaa olla?
Voi, mummin sinappireseptin alkuperä löytyi täältä. Kiitos todella paljon, tämä blogi on huippu!
Lähetä kommentti