Minun lapsuuden kesiin kuului grillaus, koko perhe isovanhemmat mukaan lukien kokoonnuttiin punaisen grillin äärelle kesäiltoina tai sunnuntai iltapäivisin.
Hiilloksella tirisi useimmiten makkarat, en muista että juurikaan mitään "hienompaa" evästä sillä olisi laitettu.
Ja sitten kun grillaus oli loppu ja aikuiset menneet sisälle, me lapset aloimme grillaamaan omia herkkujamme loppuhiilloksella. Eli kasvien lehtiä, kukkia, puupalasia, käpyjä ym. luonnosta löytyvää. Tuli hyvät hiiltyneet leikkiherkut.
 |
Kodin kuvalehti 1973
|
Meillä oli tämä Arabian kupugrilli joka tuli markkinoille kesäksi 1973, pallogrillin esiäiti.
Grillin ideoitsija ja suunnittelun alkuunpanija oli emalitehtaan yli-insinööri ja tuotantopäällikkö Gustaf Gahmberg. Lopputulos lienee kuitenkin tiimityön tulos. Tarkkasilmäiset huomaavat, että grillin kannen kahvana on Seppo Mallatin suunnittelemien Finella kattiloiden kahva.
Mutta tuossa mainoksessa tulee hyvin esille grillin erinomaisuus verrattuna sen ajan tyypillisiin avogrilleihin.
Grilliä valmistettiin pitkään, vielä 90-luvulla, värit vain vaihtuivat muodin mukaan: sävyruskea, sävyvihreä, musta.
Mira koirakin tarkkana herkkuja kärkkymässä, ja minä tuossa enkelihiuksisena, isä ja äiti. Vuosi on ehkä -74, kevätkesää mennään kun omenapuut kukassa.
Mutta aina ei grillaus ollut näin auvoista, välillä oli ongelmia syttymisen ja hiilloksen saamisen kanssa. Mutta eikös se niin menekin, että sitten kun vasta on paras hiillos, niin makkarat on jo paistettu?
1 kommentti:
Toi on ihan kaikkien aikojen paras grilli, ehdottomasti.
Lähetä kommentti