Olen nyt ihastunut
saksalaisiin 60-70-luvun keramiikkamaljakoihin.
Kaikki alkoi turkoosista
koristekuvioidusta maljakosta joka nökötti kierrätyskeskuksen
hyllyssä. Kaunis.
Maljakon pohjassa on selvät tunnisteet joista
pääsin valmistajan jäljille: Bay Keramik toimi Länsi-Saksassa
v. 1933-n. 1971. Maljakon koristelusta päätellen se ajoittuu
60-luvulle.
Saksalaista keramiikkaa löytyykin
kirpputoreilta yllättävän paljon. Nyt kun varta vasten osaan niitä
etsiä, voi sanoa että joka kirppiskierroksella löytyy ainakin
yksi. Mutta ostopäätökseeni vaikuttaa paitsi se että sen pitää
ehdottomasti miellyttää silmää, myös hinta. Tässä olevista
olen kaikista maksanut 1-2eur kappaleelta, ja kipurajana voisin pitää
ehkä neljää viittä euroa jos löytyisi joku oikein ihana.
Nämä ovat Scheurich tehtaan
esineitä, se oli 60-80-luvuilla yksi suurimmista Saksan keramiikan tuottajista, ja vienti oli sen
mukaista myös.
Koriste on nimeltään Fabiola jota tehtiin pitkään mitä erilaisemmilla variaatioilla. Ehkäpä yleisin mitä olen täälläkin kirpputoreilla nähnyt.
Miten tunnistan maljakon saksalaiseksi,
ja mistä voi päätellä miltä vuosikymmeneltä se on?
Maljakoissa on pohjassa jotain johtolankoja, yleensä ainakin viittaus saksaan tai tehtaan nimi. Googleen hyvä hakusana on esim. ”west german pottery."
Maljakoissa on pohjassa jotain johtolankoja, yleensä ainakin viittaus saksaan tai tehtaan nimi. Googleen hyvä hakusana on esim. ”west german pottery."
Muutama alalle vihkiytynyt hyvä sivusto myöskin löytyy
jo valmiina joissa on opastusta tunnistamiseen:
Tässä on tyypillinen Scheurich
keramiikan pohjamerkintä.
Ensimmäinen numero on mallinumero ja
jälkimmäinen maljakon korkeus.
Joka vuosikymmenellä on ollut
erilainen koristelutyyli ja erilaiset värit:
-50-luku: vaaleat pastellisävyt,
geometriset kuviot jotka vedettiin hennosti pensselillä
-60-luku: voimakkaat selkeät värit,
käytettiin erilaisia kohokuvioita tai röpelöisiä karkeita kraaterimaisia
pintoja, ns. laavalasite
-70-luku: väreissä dominoi ruskea ja
oranssi, ja maljakoiden muodot olivat futuristisempia, leikkisiä,
laavalasite myös edelleen suosiossa
Sininen on Scheurich ja vihreä Strehla
Näitä maljakoita kun olen nyt plärännyt netistä, muistin että mummolla oli saksalainen keramiikkamaljakko hyllyssään, muistan kyllä nyt ihan millainenkin. Anttilan tuoteluetteloista löysin vain yhden tehtaan (Strehla) tuotteita muutamalta vuodelta -70-luvun alusta. Olimmekohan kuitenkin täällä pohjolassa enemmän hennon lasin ystäviä? Lasimaljakot mitä yleisin lahja.
4 kommenttia:
Minäkin pidän noista saksalaisista, "laava" on oikein hienoa!
Minä olen yrittänyt kaikkeni, että pystyisin vastustamaan näitä maljakoita :D Nyt jo pai vaatia on eksynyt ostoskoriin ja pelkään, että annoin nyt pikkusormeni...
Toi punainen sarja on ihana. Kyllä muutkin kipot/maljakot on kauniita, ettei yksin arabia. :) :)
Hei minulla on kotona samanlaisia saksalaisia maljakoita, pari isän perintöä. Itsekkin huomannut ettei kirpuilla niillä juuri arvoa ole ja yhden ostinkin eurolla. En itse juuri näitä keräile, ei ole oikein paikkaa mutta jos vastaan tulee....mikä ettei! Voisikin niistä tehdä omaan blogiin postauksen,kiitos vinkistä ;)Kauniitahan nekin ovat omalla tavallaan <3 Ja kiitos taas blogistasi joka on täynnä mielenkiintoista asiaa ja kauniita kuvia. Nostalgiaa!
Lähetä kommentti