Vuoden 1978 messujen yleistavoitteena oli HYVÄ PIENTALOYMPÄRISTÖ ja asuntomessualueesta rakentuikin kokonainen uusi pientalokaupunginosa. Tiiviiden rakennusalueiden vastapainona on laajoja vapaa-alueita.
Alue koostuu lähinnä puuvuoratuista matalista oma- ja rivitaloista, värityksenä maanläheistä punaista, keltaista ja ruskeaa. Erilaisia taloratkaisuja on selvästikin tehty kokeilumielessä. Eikä välttämättä ihan onnistuneesti. Silmiinpistävää on esim. joidenkin talojen eleetön laatikkomaisuus.
Uusia asumiseen liittyviä ideoita toivottiin löytyvän yleisellä arkkitehtisuunnittelukilpailulla. Yksi tällainen suunnittelukilpailun tuloksena toteutettu alue on maakunnallisestikin arvokas Käpykylä, joka rakennettiin lopullisesti valmiiksi vasta seuraavina vuosina.
Asuntomessualueen toteutusmuotoina olivat: Kokonaisvastuurakentajat (rakentaja suunnittelee rakennuttajan kanssa sovitun laatutason mukaisesti), Urakkarakentajat (=arkkitehtikilpailun tulokset), Omatoimirakentajat ja Näytteilleasettajarakentajat.
Asuntomessualueen yhteyteen päätettiin sijoittaa myöskin hiihdon maailmanmestaruuskisojen 1978 kisakylä. Tällä alueella on matalia kerrostaloja, jotka ovat vähän "eri paria" muun talotuotannon kanssa.
Alueelle rakennettiin myös jo heti palvelukeskus, johon sijoittui monipuoliset palvelut: elintarvikeliike, kioski, kahvila-ruokala, parturi-kampaamo, pankki, posti, peruskoulun ala-aste, päiväkoti, terveysneuvola, liikuntasali ja kerhohuoneisto. (Toteutuiko kaikki ?)
Peruspalveluiden osalta valmista piti olla asuntomessuihin mennessä. Tämä osaltaan helpotti alueelle muuttavien arkea. Kaupungin keskustaan matkaa on 7km.
Kun jälkeenpäin kuultiin messuvieraiden kommentteja, eniten arvosteltiin rakentamisen tiiviyttä, ”slummimaisemaa.” Omakotitontit olivat pieniä, keskimäärin 470m². Rakennusten ulkonäköä pidettiin epäonnistuneena, ”rumia latoja.”
Myönteistä oli alueen monipuolisuus, luonnonläheisyys, ja se että eri kokoisille perheille löytyi sopivia asuntoja.
Messualue oli aika laaja, 22ha, asuntoja 210. Kierrettävänä oli 47 näyttelykohdetta, jota pidettiin aivan liian suurena määränä yhdellä kertaa käytäväksi.
Tähän kartaan olen merkinnyt punaisella ja vihreällä näyttelykohteet. Vihreät olivat Avotakka-lehden sisustamia messutaloja. Mustalla ympyröidyt alueet olivat vielä tuolloin 1978 rakentamattomia. Kisakylä sijoittuu kartan yläosaan.
Ihan priimaa ei rakentaminen kuitenkaan ollut.
Noin kolmasosassa taloja esiintyi asukkaiden muuton jälkeen vakavia rakenteellisia puutteita ja vikoja.
Asuntomessuorganisaatio myönsikin että rakentamisen aikaisen valvonnan olisi pitänyt olla ehdottomasti tiukempaa, liian kiireellä tehtiin tiukalla rahoituksella. Tuloksena puuttuvia eristeitä, routivia lattioita, eristämättömiä perustuksia, vuotavia vesikattoja.
Kymmenessä talossa tiiliset sisäseinät pestiin rakennusvaiheessa laimentamattomalla suolahappoliuoksella !
Riihelästä ei tullut koskaan luksuskaupunginosaa.
Riihelän palvelukeskus (ostoskeskus) tänään. Tyhjää täynnä. Ei kioskia, koulua, kauppaa, ei mitään. Kaikki rakennukset on purettu huono/homekuntoisina.
Ainoa "palvelu" on postilaatikko tien poskessa. Luin jostain että tuohon olisi suunnitteilla ainakin kerrostaloja. Viereen on jo rakenteilla uusi päiväkotirakennus.
Yleiskuvan alueen taloista saa:
- Google mapsin Street view toiminnolla. Kirjoita hakuun Uotilankatu ja Erviänkatu (Lahti) ja liiku katuja pitkin taloja katsellen. (Huomaa myös poikkikadut.)
-Youtuben pätkä, Innovaatiokävely Riihelässä, jossa mm. Remontti-Reiska Jorma Piisinen kommentoi talojen rakenteita.
Tietolähteet: Arkkitehti 1977, Etelä-Suomen Sanomat 1978 ja 1980, Internet, Asuntomessuopas 1978, Avotakka 7/1978, Makasiini 5/1978
8 kommenttia:
Kiitos taas mielenkiintoisesta postauksesta! Noista Lahden asuntomessuista on muuten Elävässä arkistossakin pieni pätkä tallennettuna :)
Jes, aurinkotalosta, en laittanut linkkiä tekstiin, mutta sieltä elävästä siis löytyy !
Onpas parissa kuvassa hämmentävän samannäköisiä (ts. samoja?) taloja kuin Oulun Niittyaron asuntomessuilta, jotka pidettiin vuonna 1976. Itse olin niillä mukana 2-vuotiaana vanhempien kanssa, ja ihme kyllä, olen muistanut sen käynnin vielä aikuisiälläkin.
Kommentoin nyt täältä Riihelästä päin, hieman aluetta puolustellen. Totta on, että asumme keskellä laatikko kylää, mutta näkisittepä nämä sisältä :D
Omassa asunnossamme on neliötä reilut 110. Kaksi kerrosta, yläkerrassa huonekorkeus parhaimmillaan yli kolme metriä ja kyllä tuntuu "tavalliset talot" joskus todella ahdistavilta. Kaksi kylpyhuonetta, lisäksi vielä erillinen wc. Jokainen talo täällä on sisältä oikeasti aika uniikki ja hauska. Joissain neliöt on käytetty todella hyvin, joissain taas ei. Mutta tällaisia ei ole toisia tässä kaupungissa.
Riihelän huono maine harmittaa joskus toden teolla. Täällä ei ole esteettisesti kauniita rakennuksia, mutta täällä on luontoa, leikkipuistoja, rauhaa. Se, että monitoimikeskus on purettu on vain hyvä asia. Päiväkoti on tätä nykyä valmis ja ensimmäisen kerrostalon rakentaminenkin aloitetaan. Poissa siis on 70-luvun homeinen betoniostari, sen pitäisi olla kaikista vain hyvä juttu. Aluetta kehitetään!
Vähän yli kaksi vuotta Riiheläässä asuneena voisin sanoa, että Riihelä on rauhallinen, luonnonläheinen ja omintakeinen. Pihatiet tuovat mieleen etelä Euroopan pienet kylät. Täällä yhteisöllisyys toteutuu.
Suosittelen täällä asumista.
Riihelä rauhallinen hyvä asuinalue.Upeat ulkoilumaastot lähtee pihasta.Kaupunki silti lähellä.
Vihreä puistomainen rauhallinen.Voittaa kyllä betonilähiöt ihan kuin asuisi maalla.Keskustaan hyvä bussiyhteys.Kotipihasta pääsee ulkoilureiteille.Kerrostalo vieressä puisto ei läpiajo teitä aivan ihana asua.Luonto on lähellä
Turhaa haukutaan Riihelää ihanan rauhallista puistot ja luonto lähellä.Loistavat ulkoilu mahdollisuudet.Alueena siisti ei mitään pahaa sanottavaa.
Lähetä kommentti