-Finnish design-
Muutama sananen Riihimäen lasin loppuajan tuotteista, ns. talouslasituotannosta.
V. 1976 Riihimäellä loppui kaikki käsityömäinen lasin valmistus. Kerralla jäi työttömäksi 200 henkilöä. Se tiesi yhteistyön päättymistä myös maineikkaille Riihimäen suunnittelijoille.
Tehtaalla alettiin heti kehittää koneellista edullista talouslasituotantoa, joka sai nimekseen Kotilasi.
Kotilasin arvostus ei ole suurta, nimensä mukaisesti kodeissa käytettävää käyttölasia, tusinatavaraa, joista kirppareilla ei montaa euroa makseta/pyydetä. Edes nimekkäät suunnittelijat eivät tuo lisäarvoa.
Riihimäen lasi Oy lopetti toimintansa v.1990.
Vain parit Kotilasit löytyy omasta kaapista.
Olihan niitä vaikka mitä sarjoja; Hertta, Kaira, Pirkko, Pisara, Viola, Katriina, Kirsi, Revontulet...
Myöskin kauppayhtymille tehtiin tilaustöinä omia lasisarjoja.
Kotilasia jossain muodossa löytyy tai on löytynyt varmasti lähes joka taloudesta.
Nanny Stillin Kehrä -lasiston malja.
Maljat löytyivät miehen poikamiesboxista kun muutimme yhteen.
Erkkitapio Siiroisen Pub -sarjasta (1978-83) viinilasi.
Lasisto oli kehitetty erityisesti ravintolakäyttöön. Sisälsi kolme lasikokoa, vesi- ja viinikarahvit, jälkiruokamaljan.
Ostettu kirpparilta 30cent/kpl.
Isoista 22cl yleislaseista pyydettiin Kierrätyskeskuksessa 3e/kpl.
Näyttivät sillä menneen jollekin kaupaksi.
11 kommenttia:
Tuo Kehrä on varmaan tosi yleis-sarjaa, sillä meillä löytyy äidillä sitä ainakin laseina, tuollaisina puolipyöreinä jälkiruokakulhoina ja kakkulautasina. Itsellänikin oli jalalliset lasit, kaksikerroksinen kakkuvati ja maljakko...joista valitettavsti vain maljakko on enää jäljellä. Jostain syystä olen poropeukalona saanut kaikki muut tuhottua.... :O(
Enoni osti kerran Pub-sarjan yleislaseja tehtaanmyymälästä 1 mk/kpl. Minäkin sain 7 lasia, joista enää yksi on ehjä. Vaan on tämä viimeinen kestänytkin yli 30 vuotta.
Ostaisin mielelläni Kotilasi-sarjojen laseja, niitä parin desin, joiden alaosa on yläosaa kapeampi ja jokin kuvio lasin pinnassa.
Muistan, että niitä tuotiin usein tuliaisiksi, kun olin lapsi. Silloin oli tapana tuoda kahvipaketin ja muun lisäksi jotain tuollaista, kuten laseja. (Tai sitten se on savolainen tapa isäni suvun puolelta, en ole varma).
Kirppareilta laseja joskus löytää, mutta harvoin useampaa edullisesti ja Huutonetissä lasien hinnoissa ei tolkku juuri päätä tunnu vaivaavan.
Hei, tuo maljasi ei ole kehrää, vaan vielä vanhempaa Tupru-sarjaa! Satuin vaan googlaillessa blogiisi :)
Terveisin Sari
Täytyy sanoa että en erota kyllä Tuprua Kehrästä. Eikös ne ole melki samanlaisia.
Tupruhan on sitä vanhempaa? Ajattelisin ettei nämä ole niin vanhoja kun ne löytyi miehen poikamiesboxista :)
Oi, noita molempia Kehrää löytyy.(anopilla tuo Pub sarja, jota hänelle olen täydentänyt kirpparilta, mistään en ole kahta euroa enempää maksanut.
Kerran osuin pikku kirppikselle, missä oli ihania Kehrän viinilaseja. Kädet vavisten ostin 8 kpl (=Kaikki). Olen niistä niin tyytyväinen. Käytän kaikkia vanhoja astioitani ja paljon!
Äidilläni on tuollaiset Pub-lasit, jo mun lapsuudesta saakka. Olen aina pitänyt niitä kömpelöinä ja rumina ja muutenkin halpalaseina. Oli yllätys, että ne on suunniteltu ja nimikin löytyy!
Tosiaan, ei todellakaan ole kehrää vaan tuprua. Kuviointi laseissahan on käytännössä täysin sama, mutta muodot puolestaan aivan erilaiset!
Ok, kiitos tiedosta. Tuprua siis.
Jos vielä Kotilasi kiinnostaa niin Huutonetissä on avaamaton pakkaus Ruusu juomalaseja.
Jösses, tuo viinilasi... Ei varmaan maistu viini tuollaisesta hyvältä, mutta kulttuurillisena juttuna sillä saattaa olla arvoa.
Lähetä kommentti