Lapsuuden joulukoristeita, piipunrassitonttuja.
Joka pöydälle oli omansa.
Nämä kuvan tontut on ostettu kirpputorilta, mutta samantyyppisiä oli siis kotona.
Nyt niitä ei taida enää kukaan esille ottaa vaan ovat vintissä laatikossa.
Käyn vilkaisemassa, kun jouluna sinne menen, että missä kunnossa kaverit ovat.
Nimittäin niillä tuli leikittyä kuin nukeilla konsanaan.
7 kommenttia:
Muistot piipunrassitontuista heräsivät mieleeni, oliko tuollaisiakin olemassa = )
Haa, meilläpä taitaa olla samanlainen tonttu paitsi lakki lienee eri väriä! On ollut käytössä lähes joka joulu sieltä 70-luvulta! ;)
Ihankuin oisit miun "ajatukset lukenu", koskapa olen miettiny noita tonttuja että mistähän enää löytyisi.. meillä kotona oli pari ihanaa seisovaa tonttua. Mutta tuli niilläkin leikittyä ja taisivat mennä rikkikin!
Heh, nämä on hauskoja. Minullakin on kotoa perittyjä muistaakseni pari, täytyykin katsoa ne kun kaivan viimeiset joulukoristeet esille (ne nimittäin on laatikon pohjalla, kun yksi tonttu ei enää kestä pystyssä). ;)
Jeps, meillä on mummolassa pari noita tonttuja, mitä ekassa kuvassa! Muistan itekin ne lapsuudesta asti :) Mutta edelleen pääsevät jouluna hyllynreunalle!
Tuollasiet pukit olivat meidänkin kotona aikoinaan. Tosi notkeita kavereita. Ja naamatkin olivat ihan mahdottoman venyviä. Muistan pureskelleeni usein sen nätimmän pukin nenää.
Voi että. Juuri noita tonttuja olen etsiskellyt kirppareilta. Miehelleni ne ovat joulun tärkein koriste. Appivanhempani ovat ostaneet noita tonttuja ensimmäiseen yhteiseen jouluunsa joten eihän anoppi niistä ole suostunut luopumaan.
Lähetä kommentti