Arabian laakeat emalikulhot

Arabia emalin laakeita kulhoja on vielä paljon myynnissä, eivätkä yleensä ole paria euroa kalliimpia tavallisilla kirpputoreilla. Tosin tuntuu, että tällaisen perusemalinkin hinta on toisinaan jo mennyt äärimmäisyyksiin.

Mallin suunnitteli Leif Eriksson Finella-sarjaan, ja ne tulivat myyntiin v. 1974.
Joko kokonaan samalla värillä, tai sisäpinta valkoinen. Koristeina on ollut ainakin Tonttu, Sinikka, Ruusu, Ruskea maisema, Uhtua ja Faenza. Sarvis on tehnyt kulhoihin muovikansia, jolloin niitä pystyi käyttämään säilytysrasioina.
Ja nämä sopivat mainiosti myös uuniin, esim. uunivuoiksi.

Valkoinen kulho on roskislöytö, vihreän sain tädiltä ja muut ostettu kirppareilta.

Pipo päähän pakkasella

Siivoilin vaatehuonetta (joka toimii romuvarastona) peraten kirppikselle vietäviä tavaroita, ja tämä pipohan se sieltä pompsahti esiin.

UPO oli Askon omistama lahtelainen kodinkoneiden valmistaja, tuttu tuttu merkki mm. pesukoneista ja mankeleista. Perheiden pelastaja.

Nykyään tehdas on täältä myyty ja lopetettu, mutta Upoja tulee muualta maailmasta.

Jos kuljette Lahden ohi vt12 pitkin, siinä rautatieaseman lähellä Upon valimon katolla loistaa entisöity pyörivä UPO kyltti muistuttamassa teollisuusalueen arvokkaasta menneisyydestä, Upohan valmisti myös metalliteollisuuden tuotteita.

Upon tärkeät vuodet löytyy täältä, mutta nappasin sieltä muutaman virstanpylvään:

1952

Lahden tehtaalla valmistettiin ensimmäinen valkean linjan kodinkone: jääkaappi.

1953

Lahden tehtaalta toimitettiin ensimmäiset pesukoneet. Malli oli 2,2 kg:n pulsaattoripesukone.

1957

Lahdessa valmistettiin ensimmäinen sähköliesi.

1958

Sähkömankeleiden tuotanto alkoi Lahdessa.

1959

Pyykkilinkojen tuotanto alkoi Lahdessa.

1970

Lahdessa valmistettiin ensimmäinen suomalainen automaattipesukone.

1970-luku

Lahdessa valmistettiin ensimmäiset suomalaiset astianpesukoneet.

Jos joku ex-upolainen tms. haluaa palavasti tuon pipon itselleen, voin lähettää postikulun hinnalla. Pipo vaikuttaa uudelta ja käyttämättömältä, mahottoman siisti on.
Muoks* Pipo uudessa kodissa.

Upolahden perhe, Kotiliesi 1962

Kupittaata taas

Nämä ovat kooltaan pieniä, suurempi n. 10cm.

Nythän tätä turkulaista sattuu löytymään...
Meillä oli kotona tämän mallinen maljakko, yksivärinen vihreä. Leikin lapsena, että se oli juomaruukku, sellainen kuin merirosvoilla oli elokuvissa.

90-luvulla kun keräilin kotoa tarpeetonta tavaraa kirpputorille myytäväksi, otin myös sen ruukun. Muistan vielä hyvin, että myin sen 20 mk:lla.

Kirkkis kirpputori on Lahden Vapaaseurakunnan pitämä edullisten hintojen kirpputori. Teen sieltä todella paljon kivoja löytöjä. Jos jotain tarvitsen, niin ensimmäiseksi katson sieltä.

Fisher Price levysoitin

Olisiko ollut yksi toivotuimmista leluista?

Fisher Price televisio tai tämä, jos sai valita.

Vetomekanismilla toimiva levysoitin, viisi käännettävää levyä, sävelminä esim. Tuiki tuiki tähtönen.
Soitinta tehtiin vuosina 1971-83, sekä nyt on myös uustuotannossa pattereilla toimiva versio.

Olen ostanut joskus kirpputorilta, yksi levy puuttuu, sekä soi aika hitaasti, joten pitäisi aukaista ja putsata.
Voisin kuitenkin säilyttää jälkipolville ihmeteltäväksi.

Fiskamin lautanen

Fiskarsin Fiskamin-sarjasta löysin tuollaisen 60-luvun fonduelautasen.

Settiin kuuluu kuusi erilaista värikästä melamiinilautasta.

Olisipa kiva löytää näitä lisää. Ei ole aiemmin vielä tullut vastaan tämän reilun kymmenvuotisen aktiivisen kirppisuran aikana.

Kuvio on siirretty saksalaisella Ornamin tekniikalla, tämä kuvitus ulkomaista alkuperää,

mutta joitakin kuvioita Fiskamineihin on suunniteltu myös Suomessa.

Glorian Antiikissa on ollut hyvä juttu Fiskamineista, ja se löytyy luettavaksi myösi netistä.

Lautanen ei ollut hinnalla pilattu, taas oli vaan hintalappu (tarra+teippi) laitettu kurjasti juuri pohjamerkinnän päälle. Jouduin repimään sitä irti jotta sain kurkattua, että on varmasti Fiskarsia.
Tästä on tuolla Kontissa sanottukin, etteivät laittaisi leimojen päälle hintoja, sinne piiloon kun jää tärkeää tietoa meille keräilijöille. Mutta aina näitä vaan on, huoh.

Punavankien muistomerkki

Tänä vuonna Suomen sisällissodasta tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Lahdessa on eräs tähän kuuluva tärkeä historiallinen paikka, paikka jossa oli Suomen suurin punavankien kokoomaleiri.

Lahden Fellmanin kartanon pellolle koottiin punaisten joukkojen antautuessa huhti-toukokuussa 1918 yli 20 000 vankia, joukossa pakomatkalle itään lähtenyttä siviiliväkeä, naisia ja lapsiakin. Suurin osa joutui viettämään useita päiviä avoimen taivaan alla ennen kuin siirtäminen kasarmeille alkoi, mm. läheiseen Hennalaan.
Lahden väkiluku oli tuolloin n. 6 500 henkilöä, joten kyseessä oli hirmuinen yhtäkkinen ihmismäärä. Elintarvike- ja lääkintähuoltoa ei pystytty hoitamaan, kuolo korjasi auttamatta heikommat.

Punavankeja Fellmanin peltoaukealla.

Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Nykyiselle Fellmanin pellolle, joka ei enää ole pelto vaan puisto, pystytettiin Punavankimuistomerkki vuonna 1978.
Teoksesta julistettiin kutsukilpailu, jonka voitti kuvanveistäjä Erkki Kannosto.
Muistomerkki paljastettiin 60 vuotta kansalaissodan päättymisen jälkeen, ja suuren paljastusjuhlan kunniavieraana oli presidentti Urho Kekkonen.

Muistomerkki on tilateos, kolmesta graniittisesta monoliitista muodostuu portti, jonka äärellä on vapauteen ja maata rakentamaan lähdössä olevia pronssisia henkilöhahmoja.

Muistomerkin henkilöhahmot ovat isoja, yli kolmimetrisiä, ja graniittitasolla voi liikkua vapaasti.

Vuonna 2013 paikalla toteutettiin taiteilija Kaisa Salmen suurperformanssi, jossa yli 10 000 ihmistä kokoontui kunnioittamaan sisällissodan uhreja.