Bravo Teema !

Yle Teemalla pääsee nostalgisoimaan, tulossa sarjakokonaisuus

70-luvun sekahaku.

Sarja on uusinta vuodelta 2006.

"70-luku oli suomalaisessa yhteiskunnassa suuren murroksen aikaa: maaseutu autioitui, kun ihmiset lähtivät työn perässä etelän lähiöihin ja Ruotsiin. Elintaso alkoi nousta, ja sitä pystyi osoittamaan votkaturistina Leningradissa tai lentämällä Las Palmasiin.
Murkut aloittivat peruskoulun ja kuuntelivat nuorten ohjelmia. Naiset menivät töihin, miehet yrittivät pehmentyä, avioerot lisääntyivät.
Suomalaiset hiihtäjät menestyivät ja kestävyysjuoksijat pääsivät palkintopalleille. Kansakunnan isänä oli Urho Kekkonen, ja Neuvostoliitossa viljakin kasvoi nopeimmin.

70-luvun sekahaku muistelee aikakauden ilmiöitä hellyydellä ja riipaisevasti.
Sarjaa varten on haastateltu lähes viittäkymmentä aikalaisvaikuttajaa urheilijoista poliitikkoihin, kirjailijoista iskelmätähtiin ja sosiologeihin.
Muistojaan kertovat mm. Vexi Salmi, Hilkka Kotamäki, Viktor Klimenko, Heikki Turunen, Eino Makunen, Riitta Uosukainen, Taina West, Juha Väätäinen, Anneli Tempakka, Märta Tikkanen, Heikki Talvitie, Ensio Itkonen, Jaakko Kolmonen ja Heikki Kahila.

Teemalla siis heittäydytään 70-luvulle ja kuullaan tarinoita siitä miten kaikki oikein menikään ja miltä se tuntui."

teksti: yle.fi

Sarja alkaa huomenna 25.6 klo 17.
Ohjelma-opas tässä linkissä.

Mukava ja pehmeä möhkösohva

Muistojen sohvat olivat runsaita ja pehmeitä "möhkösohvia", päällystettynä sametilla, plyyshillä, (teko)nahalla, villakankaalla.
60-luvun linjakkaan ryhdikkäistä ja tiukasti verhoilluista sohvista siirryttiin runsaampiin ja pehmeämpiin muotoihin.
Käyttöön saatiin uusia materiaaleja ja raaka-aineita, jotka muuttivat sohvien muotokieltä ja laskivat niiden hintoja. Sohvia valmistettiin pitkissä sarjoissa edullisemmin ja elintason nousun myötä ihmisillä oli rahaa enemmän käytettävissä huonekaluihinkin. Asumisväljyys kasvoi, nyt oli sohvalle nojatuoleineen tilaa.
Sohvia oli monenlaisia moneen makuun, jokaiselle löytyi varmasti mieluinen kukkaron mukaan. Ja osamaksukaupallakin sai.

Meillä oli kotona 70-luvulla ensin sinapinkeltaisella raidallisella villakankaalla verhoiltu halpis? sohvaryhmä, sitten ruskeasta farkusta "laiskanlinna" kangaskulmasohva. Täytetyynyt meni siinä lopulta huonoiksi (rikki), ne otettiin pois ja istuimme lopulta pelkän vaahtomuovipäällysteen päällä. Sitten tulikin muutto -90-luvulla ja uusi uudenaikainen sohva. Nahkaa.

Esko Pajamiehen Askolle 1968 suunnittelema massiivipuinen Bonanza -kalusto, jossa puuosat ja rakenteet jätettiin rehellisesti näkyville, oli suunnanmuuttaja uudenlaisessa muotokielessä. Leveät käsinojat suunniteltiin "apupöydäksi" tuhkakupille tai iltapalasyötäville, joita voitiin nautiskella tv:tä katsellessa.
Mainoksessa lavasteena oleva häränpää liitettiin niin voimakkaasti kalustoon, että ihmiset kuvittelivat sen olevan myytävänä myös. Ei ollut.
Itse nimi kalustolle tuli samaan aikaan esitetystä lännensarjasta.

Bonanzaa valmistettiin myös muulla materiaalilla kuin nahalla verhoiltuna, mutta nahka oli arvostetuin statussymboli tuohon aikaan niin sohvissa kuin muissakin kulutustavaroissa.

Askon 1971 markkinoille tullut kookas korkeaselkäinen plyyshiverhoiltu Kensington edusti taas sitä perinteistä sohvaryhmää.
Se olikin Askon 1970-luvun eniten myyty sohvakalusto.

Vilkan mäntyinen Seita edusti vallalla olevaa kansallisromanttis/talonpoikaistrendiä, tukevaa pirttikalustotyyppiä, joita suositeltiin myös vapaa-ajan asuntoihin. Uutta oli puuosien voimakas petsiväri lakkauksen sijasta.

Nimet ammennettiin Lapin nimistöstä. Vastaavia olivat esim. Iskun Lapponia ja Askon Saana.

1967 perustettu Peem Oy oli johtava nahkakalustojen valmistaja, tässä Matti Halmeen suunnittelema hillitty kallis Aquarius, päällystetty Friitalan valkoisella nappanahalla.
Aquariusta vietiin myös varsinkin Amerikkaan ja Japaniin.

Katso myös Peemin upea nahkainen Salome -makuuhuonekokonaisuus.

Ihmisistä nainen oli ylivoimaisesti eniten esiintyvä henkilö sohvamainoksissa.

Sotkan edullisen Lenkun materiaaleja olivat maalattu teräsputki ja värikäs vakosametti. Sitä myytiinkin nuorisokalusteena.




Muita sohvapoimintoja:

Asko Monaco

Vilka Cannon

Sotka Jambo

Kalustekiila El Rancho

Tämä sohvaryhmä päätyi Armi Hilarion (Kuusela) kotiin Filippiinien Manilaan.

HT-collection ZEUS

Lahti oli varsin huomattava huonekalualan keskus, sattumalta tähänkin kerätyt lehtien mainoskuvat ovat kaikki Lahden alueen tehtaiden tuotoksia.


Teksti perustuu osittain Minna Sarantola-Weissin kirjaan "SOHVARYHMÄN LÄPIMURTO Kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa."

Todella ihailtavaa ja pikkutarkkaa paneutumista asiaan tältä Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäälliköltä.

Raidat ennen ja nyt

Tutan valkoraita 1974

Kuvat: metsola.co

Metsolan diagonal -sarjan vaatteita kesä 2012

Kristallikruunu

Kotimainen Livalin kristallikruunu vuodelta 1975, halk. 42cm.
Valaissut anoppilan olohuonetta, kaunis valo.
Käyttäisin meillä, mutta mies oikein innostu...joskus täytyy antaa periksi.


Hinta:  50eur /tarjous.  MYYTY

Postikortteja Lahest

"Lahden betoni", Suurmäki, valmistui 1972. Kaksi pienempää mäkeä viereen rakennettiin 1977-78.
Kuvassa paikat niille jo valmiina, mutta mäet vielä puuttuvat.
Puustokin vielä hyvin karua.

Suosittu maauimala toiminnassa edelleen ja Suurmäkeen pääsee huipulle katsomaan maisemia 6eur hintaan. Siellä on katettu näköalatasanne.
En ole tosin uskaltanut mennä, pelkään korkeita paikkoja.

Toriallas kauppatorilla, pistettiin umpeen 80-luvun alussa. Kuvassa pari lasta näkyy kuikkivan reunalla; kiehtoi varmaankin kovasti lapsia. Moniko sitten tippunut.

Vasemmalla kuvassa näyy Lahden puukirkko (1890), joka yleisestä vastustuksesta ja valitustulvasta huolimatta purettiin 1977 ja tilalle rakennettiin Alvar Aallon tiilinen Ristinkirkko.

Vanhempani on vihitty puukirkossa v. 1964.

Korttipakkakuninkaalliset yms

Erikoinen Arabian muki (4eur), kirjassa
"Keräilijän aarteet - Arabian kahvikuppeja ja mukeja,"
mukin (muodon?) kerrotaan olevan Kaj Franckin Teema-muki.

Koristeen suunnittelijasta ei mainintaa, tulee mieleen Tomula ?
Edit* Arabian museon vastaus: Koriste on Raija Uosikkisen ja nimeltään Kuningas ja Kuningatar. Kaj Franckin muki tällä koristeella on ollut tuotannossa 1964-66.

Kangasta verhon verran (1,50eur), hauskasti nimikoitu,

nimi löytyy nimittäin kukan terälehdestä: design Sirkka Sive.

Sive suunnitteli ainakin Porin Puuvillalle ja Finlaysonille.

Arabian kermakko + sokerikko, 15eur.

Pohjaleima kertoo valmistusvuodeksi 1971-1975.

Etsiskelyistä ja kyselyistä huolimatta en ole saanut selville sarjaa tai kuvittajaa.

Ihanan retrot kuitenkin ovat.