13. syyskuuta 2016
Numero 5685
Riihimäen lasin sokerikko numerolla 5685 on kellanruskeaa lysterilasia eli myrkkylasia, joka oli aikoinaan muodikasta "taidelasia."
Hohtopinta syntyi kun lasin pinnalle ruiskutettiin metallioksidia. Punahohtoiset saatiin kirkkaasta lasista, sinihohto tummista, yleensä sinisistä lasiesineistä. Halutumpaa ja arvokkaampaa on aina ollut tuo sinihohtoinen lysteri.
Riihimäen lasi alkoi valmistaa lysterilasia 1920-luvun lopulla ja se lopetettiin 1950-luvun alkupuolella.
Sokerikon alla oleva Kuvasto-hinnasto on vuoden 1939 näköispainos.
Tällainen sokerikko kirkkaasta lasista oli meillä kotona joka päivä ahkerassa käytössä.
Hakusanat:
lasiesineet/lasistot
6. syyskuuta 2016
Riihimäen Kirsi
| Tölkki tiiviökannella 2eur ja kynttilälyhty 50cent |
Kirsi on Nanny Stillin konsultoima Kotilasi lasisarja, joka tuli tuotantoon vuonna 1983 ja sitä valmistettiin 1990-luvun alkuun saakka. Kansan suussa sarjaa sanotaan myös Kirsikaksi lasin kirsikkakuvion mukaan.
Tässä lueteltuna kaikki osat mitä siihen kuului:
- pullo
- juomalasi
- pikari, kaksi kokoa
- sokerikko, kermakko
- kaadin
- iso kulho
- jälkiruokamalja
- lautanen, kolme kokoa
- tölkki tiiviökannella, kolme kokoa
- kynttilälyhty
- kynttilänjalka
Kirsin hinnoittelupolitiikka on aika mielenkiintoinen. Joillekin kalliimpaa koska hei onhan se Riihimäki, toisille taas lähinnä tusinatavaraa. Esim. jälkkärimaljojen hinta saattaa toisaalla olla 50cent ja toisaalla useampi euro. Kierrätyskeskuksessa kaadinta myydään hintaan 40eur. Ja on pitkään myytykin sillä hinnalla.
Mitään intohimoja minulla ei tähän puristelasisarjaan ole, kotona meillä oli joitakin sarjan osia, ainakin jalallisia pikareita ns. parempina laseina.
Hakusanat:
lasiesineet/lasistot
30. elokuuta 2016
Uusi ihastus
Olen nyt ihastunut
saksalaisiin 60-70-luvun keramiikkamaljakoihin.
Kaikki alkoi turkoosista
koristekuvioidusta maljakosta joka nökötti kierrätyskeskuksen
hyllyssä. Kaunis.
Maljakon pohjassa on selvät tunnisteet joista
pääsin valmistajan jäljille: Bay Keramik toimi Länsi-Saksassa
v. 1933-n. 1971. Maljakon koristelusta päätellen se ajoittuu
60-luvulle.
Saksalaista keramiikkaa löytyykin
kirpputoreilta yllättävän paljon. Nyt kun varta vasten osaan niitä
etsiä, voi sanoa että joka kirppiskierroksella löytyy ainakin
yksi. Mutta ostopäätökseeni vaikuttaa paitsi se että sen pitää
ehdottomasti miellyttää silmää, myös hinta. Tässä olevista
olen kaikista maksanut 1-2eur kappaleelta, ja kipurajana voisin pitää
ehkä neljää viittä euroa jos löytyisi joku oikein ihana.
Nämä ovat Scheurich tehtaan
esineitä, se oli 60-80-luvuilla yksi suurimmista Saksan keramiikan tuottajista, ja vienti oli sen
mukaista myös.
Koriste on nimeltään Fabiola jota tehtiin pitkään mitä erilaisemmilla variaatioilla. Ehkäpä yleisin mitä olen täälläkin kirpputoreilla nähnyt.
Miten tunnistan maljakon saksalaiseksi,
ja mistä voi päätellä miltä vuosikymmeneltä se on?
Maljakoissa on pohjassa jotain johtolankoja, yleensä ainakin viittaus saksaan tai tehtaan nimi. Googleen hyvä hakusana on esim. ”west german pottery."
Maljakoissa on pohjassa jotain johtolankoja, yleensä ainakin viittaus saksaan tai tehtaan nimi. Googleen hyvä hakusana on esim. ”west german pottery."
Muutama alalle vihkiytynyt hyvä sivusto myöskin löytyy
jo valmiina joissa on opastusta tunnistamiseen:
Tässä on tyypillinen Scheurich
keramiikan pohjamerkintä.
Ensimmäinen numero on mallinumero ja
jälkimmäinen maljakon korkeus.
Joka vuosikymmenellä on ollut
erilainen koristelutyyli ja erilaiset värit:
-50-luku: vaaleat pastellisävyt,
geometriset kuviot jotka vedettiin hennosti pensselillä
-60-luku: voimakkaat selkeät värit,
käytettiin erilaisia kohokuvioita tai röpelöisiä karkeita kraaterimaisia
pintoja, ns. laavalasite
-70-luku: väreissä dominoi ruskea ja
oranssi, ja maljakoiden muodot olivat futuristisempia, leikkisiä,
laavalasite myös edelleen suosiossa
Sininen on Scheurich ja vihreä Strehla
Näitä maljakoita kun olen nyt plärännyt netistä, muistin että mummolla oli saksalainen keramiikkamaljakko hyllyssään, muistan kyllä nyt ihan millainenkin. Anttilan tuoteluetteloista löysin vain yhden tehtaan (Strehla) tuotteita muutamalta vuodelta -70-luvun alusta. Olimmekohan kuitenkin täällä pohjolassa enemmän hennon lasin ystäviä? Lasimaljakot mitä yleisin lahja.
Hakusanat:
keramiikkamaljakot,
saksalainen keramiikka
20. elokuuta 2016
Mäntyharjun lasi
Ostin vanhempia Avotakkoja Heinolan Retro Kesäkirppikseltä, vuodelta 1969, ja yhdessä oli Mäntyharjun lasin iso mainos. Todellakin, meillä on ollut sellainenkin lasitehdas aikoinaan.
Mäntyharjun lasi toimi vuodet 1968-71, koko toimintansa ajan se tuotti tappiota ja lopetettiin kannattamattomana.
Yhtiön tuotteita olivat puristamalla
tai puhaltamalla valmistetut käyttö- ja koriste-esineet, mm.
kulhot, lautaset, maljakot, sokerikot ja kermakot, kynttilänjalat,
savukerasiat ja tuhkakupit.
Lasinpuhaltajia, hiojia tuli Humppilan lasitehtaasta jolla juuri Mäntyharjun perustamisen aikaan meni taloudellisesti huonosti. Uusi tehdas Mäntyharjulla houkutti kun Humppilassa puhallettiin vielä navetassa. Humppilalaiset palasivat takaisin siis hyvin pian, ja toimitusjohtaja lupasikin kaikille halukkaille mäntyharjulaisille heiltä vastavuoroisesti työpaikan Humppilan uudesta lasitehtaasta.
Taiteilijoina käytettiin tuttuja suunnittelijanimiä esim. Pentti Sarpaneva, Matti Halme, Eero Rislakki ja Tauno Wirkkala.
Yritys sai aluksi viennin hyvin käyntiin, mm. Länsi-Saksaan, Sveitsiin, Ruotsiin ja USA:an, mutta hiipui hintojen kilpailukyvyttömyyden takia. Kotimaan myynnissä malliston suppeus ja kaupan ostajien varauksellinen suhtautuminen yrityksen tuotteisiin vaikeuttivat toimintaa.
Tunnetuimpia lasistoja ovat Rislakin suunnittelemat Katja, Lara ja Nina. Niitä tehtiin Mäntyharjun lopetuksen jälkeen vähän aikaa myös Riihimäen lasissa.
![]() |
| Avotakka 1969 |
Pallukkamaiset kulhot ovat Ninaa, pikkukuvassa puhutaan Troikasta, joka tarkoittaa kaikkia kolmea, Katjaa, Laraa ja Ninaa.
Katja ja Lara menee helposti sekaisin, Katjassa on esim. kulhon pohjassa kiertyvät viivakuviot, Larassa pistekuvioisia länttejä. Takimmaisena kuvassa Lara.
Tuotteet valmistettiin lyijypitoisesta kristallista, tuotemerkkinä oli NORTH CRYSTAL.
![]() |
| Katja karahvi |
![]() |
| Lara karahvi |
Kuvat: laatutavara.com
![]() |
| Avotakka 1969 |
Pentti Sarpaneva suunnitteli Mäntyharjun lasille kynttilänjalkoja meripihkan värisestä kristallista. Sarjaan kuului kolme erilaista: Pluto, Juno ja Jupiter. Eri kokoja. Kuvassa edessä Juno johon sopii myös halkaisijaltaan 5cm kynttilä, esim. pöytäkynttilä.
Vanhoja pikkuruisia mustavalkokuvia Mäntyharjun lasin tuotannosta voi katsella Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta (ELKA), laita arkistohakuun hakusanaksi Mäntyharjun lasi.
Tämä ELKAn portaali on muutes aivan mahtava paikka historian tutkijalle, matkan eiliseen voi aloittaa vaikkapa Aikakonetta selailemalla. (Aikakoneessa muutama iso kuva myös Mäntyharjusta.)
Tietolähteet:
- Wikipedia
- Lasitutkimuksia-Glass research XIV/Humppila lasitehdas tien varrella
- Keräilijän aarteet-Koko kansan korut Pentti Sarpaneva
- Avotakka 1969 nrot 10, 11
Hakusanat:
lasiesineet/lasistot,
Mäntyharjun lasi,
Pentti Sarpaneva
19. elokuuta 2016
Lahteen uusi retropuoti
Aiemmin Nastolassa vaikuttanut Retrosisko on muuttanut isommille apajille, Lahteen.
Retrosisko on yritys, joka myy aitoja värikkäitä ja hyväkuntoisia käytettyjä 60- ja 70-luvun astioita, tekstiilejä, vaatteita ja pientavaraa.
Pyöräilin putiikin ohi sen ollessa vielä suljettuna, mutta ahmin näyteikkunaa.
Osoite Vesijärvenkatu 42, kadun toisella puolella on Pelastusarmeijan kirpputori myöskin käyntikohteena.
Hakusanat:
Retrosiskon retroputiikki
17. elokuuta 2016
Askosta kuuluu
Hip hei, kesän kujeilut alkaa olla ohitse ja kivoja löytöjä kesän kirppiksiltä plakkarissa. Olin itsekin kolme kertaa peräkonttikirppiksillä myymässä, joten tilaa on tehty syksyn ja talven uusille löydöille.
Mutta ensin haluan esitellä kirjan jota odotan todella innolla.
Lahden kaupunginmuseo julkaisee syyskuussa uutuusteoksen Askon huonekalutehtaan tuotteista.
Asko-huonekaluja Lahdesta on laaja kuvateos, joka perustuu museon Asko-kokoelman valokuva- ja arkistoaineistoon. Kyseessä on perusteellinen katsaus suomalaisen kodinsisustuksen historiaan.
Kirja on paitsi kertomus lahtelaisesta yrityksestä, myös hakuteos omien perintöhuonekalujensa taustoista kiinnostuneille. Teoksen ovat kirjoittaneet museon kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen ja tutkija Päivi Vickholm.
Teoksessa on 400 sivua ja noin 900 kuvaa. Vau!
Onhan näitä kirjoja yleisesti suomalaisesta huonekaluteollisuudesta, mutta tästä mielenkiintoisen tekee hakuteosmaisuus, huonekalujen nimeäminen ja ajanjaksottaminen.
Välähdyksiä kirjan kuvituksesta katsottavissa täällä.
Laittakaahan teos kirjastojenne hankintalistoille, kirjaa voi ostaa Lahden museokaupasta tilaamallakin. Ilmestymispäivä 1.9.
Muoks* Hinta 59eur.
Hakusanat:
huonekalut,
kirjaesittelyt,
Lahti
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







