"NYKYPÄIVÄÄ EI OLISI ILMAN MENNEISYYTTÄ, JA IHMINEN ILMAN MUISTOJA ON RUTIKÖYHÄ"

12. heinäkuuta 2018

Missä kuljit sä kerran


Ukkini oli viimeisen päälle "sotaukko" ja sodasta kertominen ja kokemusten kertaaminen oli hänelle tärkeää. Sotajuttuja tuli tarinoitua tuttujen ja tuntemattomien kesken. Mummo osasi tarinat lähes yhtä hyvin, hänhän oli se joka useimmin sai (joutui) olla kuuntelijana. Ukki luki sotakirjallisuutta, tilasi Kansa taisteli -lehteä, ja oli aktiivinen sotaveteraanitoiminnassa. Sota ei lähtenyt hänestä koskaan.

Harmi kun en silloin nuorena tyttönä ollut pätkääkään kiinnostunut ukon jorinoista. Nyt kiinnostaisi, ja jos ukki vielä eläisi, kuuntelisin mielelläni sukumme historiaa.

Niinpä lähdin selvittämään ukin sotataivalta kantakorteista.

Kantakortti on laadittu jokaisesta Puolustusvoimissa palvelleesta suomalaisesta. Siitä voi lukea yksityiskohtaisia tietoja esim. henkilön palvelusajasta, palveluksen laadusta, palkitsemisista, rangaistuksista, ylennyksistä, saaduista kunniamerkeistä, suoritetuista erikoiskursseista ja sodan taistelupaikoista.
Kantakortin kopiot voi tilata Kansallisarkistosta. (Maksullinen palvelu.)

Ja tästä hypähdetään vielä pidemmälle kun kantakortista selviää henkilön joukko-osastot ja yksiköt, ja sen perusteella päästään lukemaan sotapäiväkirjoja.
Kansallisarkistosta löytyy digitoituna ja vapaasti netissä luettavissa sotapäiväkirjoja joita joukko-osastot ja yksiköt pitivät jo talvisodassa, mutta vielä tiiviimmin jatkosodassa. (Kaikkia ei kuitenkaan ole säilynyt.)

Näin minäkin löysin ukin sotataipaleesta tietoja ihan siitä ensimmäisestä päivästä alkaen kun komppania kokoontui läheisellä kansakoululla aloittaen marssin kohti Lahtea. Aseiden ja tavaroiden jaon jälkeen lähti junakyyti Karjalankannakselle. Kotiin jäi vaimo ja kaksi pientä lasta, joista toinen, isäni, oli tuolloin 7 kuukautta vanha. Talvisodassahan yksiköt koottiin pitkälti saman paikkakunnan miehistä, jolloin oltiin jo ainakin hyvän päivän tuttuja entuudestaan. Jatkosodassa tätä ei enää tehty kun huomattiin, että siinä saattoi mennä yhdeltä kylältä lähes koko miesvahvuus kaatuneina.

Ukki haavoittui lievästi talvisodassa, ja kun kantakorttiin on merkitty haavoittumispäivä ja paikka, pystyin etsimään päiväkirjasta juuri sen päivän ja lukemaan millainen rähinä silloin oli ollut päällä.
 Tässä katkelma päiväkirjasta tuolta päivältä:
"Ankaran tykistövalmistelun jälkeen hyökkäsi ryssä komppanian lohkon kummallakin sivustalla hyökkäysvaunujen tukemana. Kummallakin sivustalla hyökkäykset torjuttiin vihollisen kärsiessä suurta mieshukkaa. Ryssä käytti tällöin raskaampaakin tykistöä ampumalla melkein poikkeuksetta samalla suuntauksella hyvin näkyviä kk-pesäkkeitämme. Omat tappiot 5. kaatunutta ja 6. haavoittunutta." (Lähde: SPK 3443)

Yksittäisiä sotamiehiä ei päiväkirjoissa juuri mainittu, ellei ollut kyseessä ylennys/palkitseminen, uroteko tai joku muu poikkeava toiminta. Oli esim. mainittu eräs sotamies joka karkasi sotapelkoisena takaisin kotiin...
Kaikista päiväkirjateksteistä ei saa selvää, kirjoittajat vaihtuivat, oli sodan melskeessä kiirekin kirjoittaa, käsiala välillä niin huonoa että sanat joutuu arvaamaan.

Kaikkinensa kantakortti aukaisi aivan uuden maailman ukista, ja tutkimus jatkuu. Ukilla oli nimittäin veli, joka kaatui jatkosodassa.

Tässä vielä linkkejä tiedon lähteille:

Näin tilaat Kantakortin

Sotilaspäiväkirjat hakutoiminto  (Huomaa, että hakuun pitää kirjoittaa joukko-osaston nimi kokonaisuudessaan, ei lyhennystä, esim. jalkaväkirykmentti 10)

Sotapolku Palvelusta voi etsiä tietoa joukko-osaston tai henkilön nimellä. Kaikki sodassa kaatuneet löytyvät myös täältä.



Ei kommentteja: